Vakosametti on peräisin kirppikseltä löytyneistä poikien sammareista. Saumat kulkee sikinsokin ja näyttää kivoilta.
Hupun kangas on myöskin kirppikseltä, jonka taas on löytänyt Kertun mumma. Vuorina paksua fleeceä.
Odottamassa olisi hyvä pino muitakin sammareita. Nyt vain pähkäilen, että tulisiko takista tarpeeksi lämmin talveksi, jos laittaa vielä vanua väliin ja vähän ohuemman fleecen? Nämä lasten talvipukeutumiset on sitten vaikeita.
Paikallinem kirpputori tarjosi oikean löydön. Vauvan makuupusiin 70-luvulta. 3€! Ihana!
19 kommenttia:
Onpas ihana samettitakki! Ja tuo vuori kruunaa koko komeuden.
Nyt kun olisi enemmän aikaa, ei enää ole pieniä lapsia,joille ommella. Ja silloin kun niitä oli, oli aika kortilla. Vaikka kyllä minä osasin nauttia ompeluhetkistä ja valmiista tekeleistäkin. Eipä ole muilla samanlaisia! Varsinkin kun materiaalit on tuommoisia ainutkertaisia...
Onpa ihana takki!
Jos ei takki (tämä tai mahdollinen uusi) ole yksinään tarpeeksi lämmin, niin kerrospukeutuminen kunniaan! Ja villa rules :)
Meinasin kirjoittaa samaa kuin Samma. Villaa alle niin varmaan tarkenee kylmemmilläkin säillä!
Ihana tuo takki. Minun pitäisi hiljalleen suunnitella Haitulalle uutta, keväällä ommeltu alkaa olla hihoista liian pieni ihan just.
Ihana takki Kertulla!
Kaunis takki ja aivan mahtava löytö!
Kaunis takki! Väriyhdistelmät on mainiot. Ja upea kirppislöytö, tuollaisesta haaveilen itsekin.
Tuota vuorikangasta löytyy vanhempienikin kaapista! Olisikohan ollut verhot, ja varmasti nekin jostain 70-luvulta ;)
Uih, hupun kangas on ihanan näköinen ja fleece vuorina vaikuttaa hyvältä, lämmin ja mukavantuntuinen varmasti. Ja mikä makuupussi, mahtava!
Ei voi tietää ennen kuin on ollut jonkun aikaa talvisäitä ja kokeiltu eri vaatteita :) kun lapset on niin erilaisia. Mun kuopus oli pienenä (ja osin vieläkin) niin "kuumaverinen" että sille oli sopiva vaatetus ehkä puolet siitä mitä sisarelle. Talvihaalarin alle se tarvitsi vain puuvillatrikoopaidan ja sukkikset. Päiväkodissa yrittivät pyntätä enemmän kunnes sain jokaisen tädin vuorollaan koittamaan lapsen hikistä olemusta haalarin alta.
Ja toinen lapseni taas sai kylmänurticariaa ja tarvitsi jo syksyllä lämpökerrastoja ja talvella kunnon fleecevälipuvun.
Kaunis takki. Kierrätys kunniaan, varsinkin lasten vaatteisiin saa paljon kangasta vanhoista tekstiileistä,koska kappaleet on pieniä. Itse tein isommalle pojalle miehen vanhoista housuista takin.
Ja Vinkkinä talvitakkiin. Todella lämmin tulee kun vanun sijaan villavatiinia ( hyvin varustetuista kangaskaupoista ). On ohuempaa ja hurjan lämmintä.
Ihana takki. Tosi hauska idea käyttää noita sammareita, sikin sokin olevat saumat ovat hienot.
Tuija: Kiitos! Juu piristävä vuori oli ehdoton :) Tykkään itsekin, kun saa tehtyä vähän erilaista kuin kaupan tarjonta. Kaikki on aina vaan sitä pinkkiä ja punaista.
Samma: Kiitos! Niinpä kerrokset on hyviä. Ja villapaitoja yritän tikutella :)
Jonna: Kiitos! Joo, ne hihat jää heti lyhyeks. Koitin tehä tähän pitemmät, et josko puikulaneiti mahtuis vielä keväällä. Toisaalta voi olla, että haluan tehdä keväällä taas uuden :)
Kaisa: Kiitos!
Heidi: Kiitos! Löytö oli huippu. Ja edukas.
AnniP: Kiitos! harvoin tosiaan näkee näitä täkkejä kirppiksillä, tai ainakin hinta on sitten jotain tähtitieteellistä...
Slania: Oho! Hassua! Verhot taisivat nämäkin olla.
Maiju: Kiitos! Fleece on ollut ihan toimiva, ei ainakaan oo tullu hiki. Makuupussi on tosiaan kiva :)
Mari: Totta on, että lapset on erilaisia. Toisella on kuuma ja toisella kylmä. Eli siis tosi vaikea laji :)
Eloveena: Kiitos! Juu, mulla on vaikka mitä ideoita, mitä mistäkin vanhoista vaatteista vois tehdä. Haaveilenkin kunnon kirppispäivästä :) Villavatiini! Sepä se! En muistanut sellaisen olemassaoloa. Tuttu tuote, kun oon ollut kangaskaupassa töissä. Kiitos vinkistä!
Anna: Kiitos! Joo, innostuin valtavasti noista sammareista :)
Kaunis takki ja upea täkkilöytö! Itsekin löysin Fidasta ruskean 70-80 luvun taitteen pussukan 4 eurolla, joskus sitä onnistaa!
Todella kaunis takki! Ja tuo makuupussi, oih: isosiskoni on syntynyt 1970-luvun lopulla, joten sama äitiyspakkauksen makuupussi on kovin tuttu. Upea löyty tosiaan! :)
Ä l y t t ö m ä n nätti nuttu! Yhtä aikaa raikas ja rouhea.
Jaana: Kiitos! Niinpä, siinä kai se viehätys onkin. Löytämisessä :)
Vilma: Kiitos! Jostain syystä oon harvemmin törmännyt ruskeisiin makuupusseihin ja vielä oranssin kanssa. usein näkee keltaisia.
Maaru: Kiitos paljon!
Olen syntynyt 1979 ja ainakin sinä vuonna äitiyspakkauksessa oli tuo makuupussi :)
Anonyymi: Hyvä tietää! Mietinkin juuri, että onkohan noista vanhoista pakkauksista olemassa sellasta kuvakollaasia, kuin nykyisistä.
Aivan ihastuttava tuo takki! Ja niin söpö tuo makuupussikin.
Lähetä kommentti