lauantai 15. lokakuuta 2011

Jäähyväiset hänelle


Syksy on ollut täällä jo pitkään, mutta vasta nyt olen päässyt jyvälle. On ollut huolia, jotka onneksi on nyt voitettu. Neuleet pyörivät mielessä ja suunnitelmat kasvavat.


Samalla kun lehti putoaa, teen surutyötä. On aika jättää hyvästit hänelle. Tämä ei nyt ole maailmankaikkeuden vakavin surutyö, mutta minulle merkityksiä täynnä.


Hän täytti kolme vuotta. Se ei ole pitkä aika hänenlaiselleen, onhan niitä kymmenvuotiaitakin. Hän oli ystäväjoukoissaan ehdottomasti pidetyin. Hänet emäntä aamulla ensimmäiseksi kaivoi käsiinsä ja illan päätteeksi laski pois. 



Hänen kanssaan odotin vauvaa, kannoin vauvaa, nukutin vauvaa, syötin vauvaa, kannoin taaperoa, nukutin taaperoa ja kaiken muunkin. Kyllähän se alkaa näkyä. Ei siinä menossa pysy napit paikallaan tai ryhti ojennuksessa. Sehän on selvä.


Niinpä hänet saatoin hylättyjen neuleiden laatikkoon. Siellä on hyvä levätä. Kiitos!

4 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Rauha hänelle, hän näyttää kyllä edelleen kovin kauniilta :)

Sini kirjoitti...

Samaa mieltä Jaanan kanssa. Hän näyttää on edelleen hyvin kauniilta, vaikka onkin jo elämän menossa vähän rähjääntynyt.

Katija kirjoitti...

Lempivaatteista on kovin haikeaa luopua. Ei hän minunkaan silmääni vielä kovin pahalta näytä, mutta ehkä kuvasit silta imartelevammalta puolelta?

Pote kirjoitti...

Eikö häntä voisi vielä kotioloissa vähäsen käyttää? =)