Tehtaan väki on lisääntynyt yhdellä!

Meitä on nyt yksi pieni ja ihmeellinen enemmän!
Kävimme syntymässä ja tuoreet vanhemmat ovat nyt ihmetyksestä sekaisin.




27.9.2009
Tyttönen pienoinen
50 cm ja 3220g

Rose red

Pipot ovat olleet aina minulle ongelma. Tai lähinnä sopivan pipon ja oman pääni välinen suhde on ollut hukassa. Mutta nyt on toisin. Voisin sanoa, että täydellinen malli. Soljahtaa päähän ja suhde on löytynyt.



Malli: Rose Red by Ysolda Teague (Ravelryssa)
Lanka: Blue Sky Alpacas 100% Alpaca Sport Weight, vajaa 100 g
Väri: 518
Puikot: 4 mm




Tykkään ihan kaikesta tässä. Langasta, väristä, tunnusta, mallista, neulomisesta.



Kuvausreissulla tuli vastaan myös tämän näköinen otus. Suloinen kuin mikä. Tervehti meitä komiasti ammuen ja jatkoi mutusteluaan.

Seuraavaksi voiskin sitten vaikka synnyttää..

Haavistolaiset kohtaa plokit

Nämä on ekat Haavistolaiseni. Valmistuminen kesti melkein vuoden. Jokin kai alkoi tökkiä ja tuli kevätkin niin yllättäen. Sain jostain inspiksen rutistaa ne valmiiksi ja siinä ne nyt ovat oikein somina.



Into ei ihan riittänyt peukkuihin ja ne saivat jäädä yksivärisiksi. Samaan aikaan kun totean omaa saamattomuuttani, haaveilen jo seuraavista. Näin se menee. Aina jostain löytyy inspiraatio joka vie mukanaan. Ehkä Virolaiset..



Malli: Eeva Haavisto, No 23, Kotka
Lanka: Sandnes Garn Sisu (turkoosi) ja Lanett (valkoinen)
Puikot: 2,5 mm



Niin ja pingotus tapahtui tumbbuplokeilla, joista en olekaan tainnut mainita. Syntyneet jo jokin aika sitten. Erittäin toimivat, varsinkin kirjokintaissa kaikki muhkurat häviää ja lopputuloksesta voi luulla, että käsiala on oikeesti tasaista.

Ja sit ne pääsi uuteen syksyn Knittyyn (sivun alareunassa). Hih!

Hän on melkein jo ovella...

Haistan sen jo. Tunnen sen kirpeyden ja raikkauden. Uuden tuulen. Siinä on viileää mieltä ja sisäistä lämpöä. Ambivalenssia. Se on mun syksy!



Kun hän on täällä, haluan pukea käteni kauniisti. Koristaa raikkain värein ja herkin kuvioin. Suojata viimalta ja antaa niille turvaa.



Olen jo ollut valmis. Nyt myös käteni ovat.



Malli: Knotty Gloves by Julia Meller
Lanka: colinette Jitterburg, color 116, n.80 g
Puikot: 2,5 mm

Ps. Myös vatsa kasvaa ponnekkaasti..

Petroolia kiitos!

Uusi väri on vallannut mieleni. Tai sanotaanko, että se on hiipinyt mieleen uudelleen. On sitä ennenkin ollut. Petrooli tai turkoosi tai jotain sinnepäin.

Yritän jopa jotain ihan itse. Omin ajatuksin, mallia katsoen, sinnepäin.




Ja onnistuin olemaan nopea. Sain omani herkuista. PukkIlua. Se oli jopa jännittävää katsoa, kun langat hupeni silmissä. Istuin koneella kengät jalassa ja laukku olalla, valmiina vaappumaan bussiin. En uskaltanut käydä kaikkia kuvia läpi, pelkäsin turkoosien menevän ja bussin tulevan.

Ten button

Vihdoin tätä voi kutsua jälleen neuleblogiksi. Täällä on jotain valmiina!

Vaikka mennäänkin perusharmaahiirulainen neulelinjalla, olen oikein tyytyväinen. Ja oikeastaan näitä saisi olla vielä kymmenen lisää, kaikissa harmaan sävyissä ja eri pituuksissa. Perus on aina hyvä.



Lanka on aivan ihanaa, Rowanin Rowanspun 4ply. Aluksi pinta tuntui vähän harvalta, karkealta ja tylsältä neulottavalta, mutta kastelu uudisti langan ihanan pehmeäksi. Ohuttahan tämä on, mutta saa ollakin.



Tuo pieni uloke tuossa navan kohdalla on hieman esteenä kiinnitykselle, mutta käyhän tämä näinkin. Napit ovat kaikki erilaisia ja jotenkin ne tuntuisi pelastavan koko homman.



Malli: Ihan vaan omien mittojen mukaan...
Lanka: Rowanspun 4ply
Puikot: 3

Mr Succaplokki

Vihdoinkin saan esitellä tehtaan toimintaa! Ja tosiaankin, vuosi on vierähtänyt ja paljon on tapahtunut. Itse ihmettelen eniten sitä, miten innoissaan Mr on tästä kaikesta. Iloiten ottaa vastaan jokaisen tilauksen, kyselyn tai viestin. Kaikesta tästä saa vain lisää energiaa ja käsilleen kaipaamaan tekemistä. Stressiltä ei olla tietenkään kokonaan vältytty, eikä myöskään arvon rouva työntekijän lakoilta :)

Flicristä löytyy lisää kuvia ja tuotteisiin pääsee parhaiten tutustumaan Etsyssä.

Nyt siis asiaan. Tietenkään meillä ei kotona ole mitään isoja melukoneita. Muovi on edelleenkin kierrätysmuovia jo itsessään ja succaplokit + muut leikataan tämän muovin hukkapaloista.

Kotona työpiste voi näyttää joskus tältä. Kaikki omilla paikoillaan järjestyksessä.



Tässä Lego silmukkamerkkeihin porataan reikiä.



Muovien reunat käsitellään "israelilla". Leikkuu jättää reunoihin röpöisen reunan, joka sitten irroitetaan näin. (Työkalu ei näy kuvassa, mutta näyttää ruuvarilta, jossa on koverrin päässä)



"Tohotus" tekee reunoista pyöreät, mikä on tietenkin tärkeää neuleille, ettei langat ja silmukat tartu niihin kiinni.



Tässä kaapelista vedetään irti sähköjohtoja. Viime kesänä löysimme yhdeltä hissityömaan jätelavalta ison kasan kaapeleita ja niitä riittää vieläkin. Myös kaikkien sukulaisten varastot on tyhjennetty.



Solmupujotus on minullekin hepreaa ja on vaatinut lukuisia tunteja kehittyäkseen siihen, mitä nyt ovat.



Oma leimasin on ylpeytymme. Se on itse tehty ja toimii aivan loistavasti! Sinooperista vaan softis-levyä ja liimalla kiinni puupalikkaan.



Postissa mies tunnetaan ja paketit saavat aina kehuja. Pakkaukset ovat myös kierrätettyä ja pahveja haalitaan joka puolelta. Ja ystävämme postimaksut antavat tähän mukavaa haastetta. Pahvin pitää olla nimittäin juuri oikean paksuista, jotta se ei paina liikaa ja nosta maksua. Mutta liian ohut taas ei kestä sitä kuljetustouhua.

Joskus paino saattaa olla yhden gramman yli rajojen, mutta pieni flirttaus postintätien kanssa auttaa tässä :) Ja ellei, niin paketista leikataan kulma pois ja se kevenee 5 g.



Tässä totuus työpisteestä ja sen järjestyksestä...

Inspiraationi mun

Kautta aikojen suurin inspiraationi on ollut syksy. Fiilis, tunnelma, värit, luonto ja kaikki tunkeutuu minuun ja valtaa mielen. Toisin kuin kevät ja kesä, eivät tuota minkäänlaista ideaa. Kuten sain huomata myös uusimmasta IK:sta, mikä ei aiheuttanut minkäänlaista liikahdusta tai huokausta.

No outoa tässä voisi olla se, että inspiroidun syksystä samaan aikaan, kun hiirenkorvat ovat juuri puhjenneet ja ilma tuoksuu vasta ajetulle nurmikolle.

H&M:n syys kuvasto on saapunut! Muuta sitä ei sitten tarvitakaan. Voittaa mennen tullen joka ikisen neulelehden, uskaltaisin sanoa näin.



Suurensuuri huokaus! Tahtoo tällaisen pitsiunelmatunikan!



Ja luumun sävyä. Ihanaa!



Ja onko siellä Pariisikin.. huokaus..

Olen kuolannut kuvaston melkein puhki, merkannut lempparit, valinnut lankoja. Odotan siis syksyä. Nyt on kyllä ennätys, koska ei olla vielä edes kesäkuussa.


Mutta. Succaplokkinurkka esittelee.

Uusi tuote on syntynyt. LuuriGoru nimeltänsä. Gorussa on puikkomitta 3:sen koolle, ja se on tuuman mittainen. Oiva hätäapu siis. Tekstinä on KNIT!! ja muitakin tekstejä on tulossa. Etsystä löytyy.




Materiaali on tässä siis hukkapalojenhukkapalojenhukkaa. Ja edelleen se mies on yhtä innoissaan tästä. Vuosi jo mennyt. Voisin joskus esitellä häntä ja hänen työnurkkaansa ja koko touhua.

Uutta puhtia

Ihan ensiksi, suuret kiitokset runsaista onnitteluista! Ihanaa on, kun teitä on näin paljon, toivottavasti joku on vielä jäljellä tämän hiljaisuuden jälkeenkin.

Nyt on kuitenkin saatu Liina parempaan vointiin ja puikot pysyy taas käsissä. Tosin miehelle kuuluu kiitos siitä, että taas neulotaan. Yhtenä iltana hän vain päätti, että nyt se nainen tarvii taas neulontaa ja pisti puikot käsiin. Välillä aina tarkisteli, että viuhuuko ne ja onko kivaa. Ja kivaahan oli.

Aloitin helpolla ja puolivalmiilla. Toinen sukka oli jo valmiina ja tarvitsi parin. Nämä päätyivät sitten samalla äitienpäivälahjaksi. Samalla totesin, että juuri tätä vartenhan yksinäiset valmiit sukat ovat olemassa. Eli niitä tarvitaan lisää, siis yksinäisiä sukkia.



Malli: Groovy Socks (rav) by Caroline Dlugy-Hegwer

Lanka: Itse värjättyä en muista laatua

Puikot: 2,5 mm

Nyt menen viuhomaan puikoilla, jotta saan yhden neuleen valmiiksi, jotta tämä olisi taas neuleblogi, eikä ruikutusblogi.

Isoja salaisuuksia ja paljastuksia

Jotain on hiipinyt puikoille. Ei mitenkään edistyksekkäästi, mutta kuitenkin.




Olo ja tila jatkuu samankaltaisena edelleen. Vielä ei olla täysin mukana normaalissa arjessa. Mutta isoja asioita tapahtuu kuitenkin...

Jep. Syksyllä. Jotain pientä ja suurta. Ihmeellistä. Uusi perheenjäsen...