Mistä saa tuulen sisään, ja missä paras viileä kohta illalla.
Missä on valoisaa neuloa iltasella, ja missä ei voi neuloa ollenkaan.
Täällä maalla olen oppinut, miten kiire tulee jättää taakseen ja aikaa on enemmän.
Päivissä on paljon, kun antaa kaikelle oman ajan.
Hetkessä, kuten sanotaan. Kunhan vielä opettelen.
Suureksi ihmeekseni olen myös löytänyt itseni töistä. Keskeltä kuluttavaa ihmismassaa.
Kolmena päivänä viikossa matkaan kaupunkiin, ja palaan iltamyöhällä takaisin maalle.
Tämä vain väliaikaista.
Olen oppinut, että kotona on parasta. Eikä vielä ole aika.
Ajan koittaessa etsin muuta.
2 kommenttia:
Blogissani on sinulle tunnustus! Arjen tunnelmia ja ajatuksia on mukava lukea, vieläpä hyvien kuvien kera. :)
No höh, sormeni on näköjään liian nopea, kun ehdin julkaista kommentin kesken kaiken. Piti siis vielä sanomani, että on kivaa, kun blogissa on neuleiden lisäksi muutakin asiaa.
Lähetä kommentti