Arkeni täyttyy nykyään uuraasta opiskelusta. Ihan stressiksi asti. Joten tarpeen oli pieni kokeillaanmitätästätulee-hetki. Bussikorttinikin on kovin ahkerassa käytössä, kuljen koti-yliopisto-työpaikka väliä oman mittapuuni mukaan tosi usein. Niin usein, että alan jo tottua busseihin. (Kerrottakoon etten pidä niistä yhtään).

Löytö-vahakankaani pääsivät vihdoin käyttöön. Tein bussikortille oman suojapussin. Sydän-aukosta näkyy kortin kuva Suomen joutsenen mastoista.

Toinen pussi on ylimääräiselle korttikokoelmalle. Kortteja harvoin tarvitsee, mutta ei niitä voi kotiinkaan jättää, jos kuitenkin tarvitsee.

Suloinen pari arjen piristyksesi. Tykkään ihan hirmuisesti noista 70-luvun vahoista! Vahakangasta oli hauska ommella ja yleensäkin ommella. En ole aikoihin käyttänytkään koko värkkiä. Taidanpa kaivaa keskeneräisen tikkitakin esiin..





















