Paketti salainen saapui

Oih ja voih! Olen saanut ihka ekan salaisen neuleystävän pakettini ikinä. Ensimmäistä kertaa siis mukana. Ja on tämä kyllä kivaa.



Paketin avaaminen oli huisin jännittävää. Ja oli kyllä hyvin perehdytty mieltymyksiini.
Paketista löytyi Mokasukkaa kauniin kletaruskeana. Nam! Kaksi kerää pehmeääkin pehmeämpää savunharmaata soijavillalankaa. Päätyvät pipoksi, juuri niin kuin sny ehdottikin. Väri sopii täydellisesti uuden talvitakkini kanssa.
Itsetehty Marimekko kassi. Juuri passeli kirjastokassiksi, omani kun on vähän liian pieni. Tai sitten lankanöttösten säilyttämiseen, niitä kuulemma kun on ympäri kämppää. Aina.
Suklaa oli maukasta ja pehmeää, katosi jo suihin.

Kiitos aivan hirmuisesti ihanasta paketista. Jännityksellä odotan jo seuraavaa.

Syksyn lumoa

Kuinka jo odotankaan syksyn kirpeyttä ja murrettuja sävyjä. Tämä syksy on erityinen. Koska olen onnellinen.



Flickr kätkee sisälleen tuhansia kauniita kuvia, loputtomasti inspiraatiota ja unelmia. Kuvien lähteille pääsee klikkaamalla kuvaa. En osaa siirtää kuvalinkkejä suoraan tähän.

Lintuja puikoilla

Linnut suorastaan lensivät puikoille. Malli tuotti niin suurta ihastumista, että ei muuta voinut. Aloituksen jälkeen en ole tehnyt mitään muuta, en edes haaveillut tai suunnitellut. Olen odottanut vain linturiviä.

Viimeinen kesäväri uunista ulos

Kesänkirpeää pinkkiä valmistui sukiksi. Hassua, miten joskus sukkien neulonta ohittaa toisten sukkien neulonnan. Toiset jäävät unholaan ja toiset valmistuvat kuin itsestään.




Malli: Waving Lace Socks by Evelyn A. Clark, kirjasta Favorite Socks
Lanka: Omaa värjäystä, Sisua n. 80 g
Puikot: 2,5 mm

Olen jo pitkään ihaillut muiden bambuiluja. Kuitu on ollut tähän asti minulle täysin tuntematon. Tunsin syrjäytyväni neulemaailman virtauksista, joten asiaan piti puuttua. Tuskailin sopivan mallin kanssa monta tuntia ranteet kipeinä ( sillä netissähän kaikki mallit ovat, eikö?). Vihdoin keksin neulemallin, jonka ajattelin sopivan langalle. Arbor kolahti heti ja eikun tikuttelemaan. Tuloksena töktöktök. No seuraavaksi keksin, että ainakin Lace Ribbob Scarf on näyttänyt upealta langasta kuin langasta. Ja töktöktök jatkui. Täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt bambusuhteeseeni. Tuomiona oli, että purkuun vaan kaikki. Toisinaan en ole pitkäjänteinen.

Luomisen intoa ja ajan puutteen tuskaa

Huimat kiitokset keltaisen kommenteista! Neule on jäänyt harmikseni melko vähälle pitämiselle helteiden vuoksi, toivottavasti asia korjaantuu ja helteet loppuu.
Helteistä puheen ollen; olen jo valmis syksyyn! Tule syksy!

Mutta mitäs täällä on sitten puuhailtu, kun ei näytä mitään valmista syntyvän. No luotu silmukoita ainakin. Ja luotu vielä varmuudeksi toisetkin ja kolmannetkin.




Kuinka mukavaa onkin korkata uusi kerä ja laskea silmukoita. Jännittää minkälaista pintaa syntyy ja, että näyttääkö se siltä kuin kuvassa. Ihan parasta. Tykkään siitä vaiheesta jopa enemmän kuin itse työn valmistumisesta, mikä sitten näkyy kesken olevien määrässä. Kuvassa ei suinkaan ole kaikki...

Ja sitten elämäni löytöön! Löytöjen löytöön! Aitoa seitkytluvun retrovahaa, sitä oikeaa myrkkyvahaa!




Minulla on onni olla hyvissä väleissä erääseen turkulaiseen myymälään. Myymälän kätköistä löytyi vahakangas-näytevihkonen, jonka nähdessäni riemunkiljaisu oli suuri! Ihania, kiiltäviä, paksuja vahakankaan paloja. Jotka noin vain lahjoitettiin minulle. Kukaan muu ei edes vilkaissut niitä, ei ollut niistä kiinnostunut vähääkään.
Oma pieni pääni alkoi heti sauhuta vimmalla. Olen selannut palat kymmeniä kertoja läpi ja aina vaan hymy nousee korviin. Palat ovat melko pieniä, mutta niistä saa tehtyä vaikka mitä kivoja pussukoita, lompakoita..