liinan villat

Huhuu!

2011-11-27T13:20:00.001+02:00

Uusi blogini löytyy siis täältä:

Yksiä pieniä kirjoituksia

aika jättää

2011-10-26T14:15:00.001+03:00

Tänään se sitten iski. Se, mikä on pyörinyt mielessä pitkään ja etsinyt muotoaan.

Sain mailin, jossa käsityöblogiin pyydettiin liitettävän mainos jostakin hyväntekeväisyys kampanjasta. Juutuin tuohon käsityöblogi-sanaan ja tunsin piston. Huomasin avainsanapilvessä olevan isoimmalla succaplokki ja valmiit 2010.

Kaikki ei oikein ollut kohdallaan. Ristiriitoja täynnä tämä blogi(kin). Ei täällä enää esitellä valmiita neuleita, kuin satunnaisesti. En tiedä suututtaako se jotakuta, mutta itseäni häirii. Vaikka käsityöt ovat kuuluneet elämääni aina ja kuuluvat tästä edespäinkin, niin tämän blogin aika päättyy tähän.

Aloitan toisaalla uusin ajatuksin, kuitenkaan niitä käsitöitä unohtamatta. Pääpaino tulee olemaan ihan vain siinä arjessa.

Sydämellinen kiitos kaikille Liinan villoja seuranneille!

ja tervetuloa!

pukimista asiaa

2011-10-22T13:40:00.000+03:00

Olen niitä äitejä, jotka pursuavat huolta näiden lasten ulkovaateasioiden kanssa. Juuri kun tuntuu, että nyt on joka lapanen ja kypärä hankittuna, niin sää muuttuu ja homma alkaa alusta.

Vaikeinta on ollut ymmärtää niitä hinnastoja. Pipo kakskymppii, kintaat toisen, haalari yli sata. Villapuku, villainenkypärämyssy, fleecepuku jne. Ja suurin osa on hankittava vielä tuplana!

Eikä kaikkea vain löydä käytettynä, vaikka kuinka hakis. Kengissä tein sellasen antigoretexpäätöksen, että tämä syksy kuljetaan saappaissa ja villasukissa. Tuntuu maailman turhimmalta asialta ostaa nyt goretexit, kun kohta saa kuitenkin jo laittaa talvikengät.

Mutta, jos jokin näissä ulkovaatteissa on kivaa, niin pipot! Itse tehdyt villapipot!

Tämä malli on kopioitu Polarnin syysmallistosta. Kuvat ovat alkusyksystä, eikä alla ole vielä sitä kypärää. Lankana on Lanet. Pipo on kaksinkertainen ohimon kohdalta ja korvaläpät on ainaoikeeta.

Erityisesti pidän siitä, että tuon kaksinkertaisuuden vuoksi välttyy joustimelta. Erityisesti harmittaa, kun takasauma onkin edessä.

Malli: Oma

Lanka: Lanet

Puikot: 2,5 mm

Tällä mallilla ajattelin tehdä myös paksumman pipon ja alle pukea villakypärämyssyn, eiköhän sillä pieni pää pysy lämpimänä?

Keskiviikko aamuna

2011-10-19T10:33:00.000+03:00

Tänä keskiviikko aamuna sain itselleni hitaan aamun. Hieman pidemmät unet. Rauhallinen aamukahvi. Ja syventyminen eilisiin blogikirjoituksiin. Vaikka tavallisesta arjesta pidänkin, ovat tälläiset aamut parhaita voimanantajia.

Päivisin opiskelen. Olen siinä rajalla, että jaksanko vielä innostua, vai en. Olen kuitenkin päättänyt, että teen kandiin asti ja pidän sitten taukoa. Kaipaan työelämään ja aikuisten keskelle. Kaipaan konkreettista tekemistä.

Kaipaan niin paljon, että hankin itselleni kandintyöhön yhteistyökumppanin ja projektin. Se ei ole yleisesti käytäntönä, ja aiheuttaa varmasti ylimääräistä. Mutta saan välillä tehdä.

Samalla painiskelen ajan kanssa. Haluaisin jo olla valmis ja kuitenkin tiedän, että matka on tärkeämpää. Opiskelu on jotenkin niin repaleista ja sumeaa, kuvittelen, että työ olisi ehjempää.

Päämäärien unohtaminen olisi hyväksi, tiedän sen. Olisi parempi olla vain tässä ja katsoa ympärilleen. Olet jo perillä Liina, muistutan. Samalla kuitenkin vasta opettelen tätä. Hidastamista.

Jäähyväiset hänelle

2011-10-15T12:54:00.000+03:00

Syksy on ollut täällä jo pitkään, mutta vasta nyt olen päässyt jyvälle. On ollut huolia, jotka onneksi on nyt voitettu. Neuleet pyörivät mielessä ja suunnitelmat kasvavat.

Samalla kun lehti putoaa, teen surutyötä. On aika jättää hyvästit hänelle. Tämä ei nyt ole maailmankaikkeuden vakavin surutyö, mutta minulle merkityksiä täynnä.

Hän täytti kolme vuotta. Se ei ole pitkä aika hänenlaiselleen, onhan niitä kymmenvuotiaitakin. Hän oli ystäväjoukoissaan ehdottomasti pidetyin. Hänet emäntä aamulla ensimmäiseksi kaivoi käsiinsä ja illan päätteeksi laski pois.

Hänen kanssaan odotin vauvaa, kannoin vauvaa, nukutin vauvaa, syötin vauvaa, kannoin taaperoa, nukutin taaperoa ja kaiken muunkin. Kyllähän se alkaa näkyä. Ei siinä menossa pysy napit paikallaan tai ryhti ojennuksessa. Sehän on selvä.

Niinpä hänet saatoin hylättyjen neuleiden laatikkoon. Siellä on hyvä levätä. Kiitos!

Mennään markkinoille

2011-09-07T09:42:00.002+03:00

Aiotaan mekin tässä plokkeinemme uskaltautua ihmisten ilmoille. Poistuminen kellarista voi tehdä ihan hyvää, vaikka siis ihan vihreitä ollaan näissä hommissa.

Helsinkiin siis- SILMÄ, PISTO, TIKKI, TAKKI- Keittiönperäyrittäjien käsityö- ja tarvikemarkkinat.

Ensi viikonloppuna 10-11.9.2011 Tieteiden talolla.

Vielä puuhataan valmistelujen kanssa, vaikka sekin on yhtä sekasortoa.

Mitä ihmettä sinne tulisi ottaa mukaan? Kuinka paljon? Miten me edes löydetään perille? Pitäiskö jo alkaa pakata? Ja siis- kuinka paljon mukaan?

Apua, ei me olla ehditty mitään suunnitella. Ja osaakohan Mr nyt varmasti kertoa, miten silmuccamerkkejä käytetään. Neulomista on ainakin harjoteltu...

Jännittävintä on tavata kaikki bloggaajat livenä. Ja yhtä jännittävää on päästä esittelemään tuotteita. Tulkaa kaikki markkinoille!

Tokihan naisella saappaat ja pipo mätsää

2011-08-26T09:54:00.001+03:00

Koska tässä nyt saneeraus toimissa ollaan, niin pitäähän pipon toimia saappaiden kanssa yhteen. Sehän on selvä. Neiti on hyvin tarkka, siitä mitä päähän laitetaan. Ja erinäiset äidin kokeilut aiheuttavat väistämättä syvän loukkaantumisen. On (tai oli) vain yksi pipo, joka päässä on kuljettu koko kesä.

Nyt äiti meni ja ompeli uuden. Heitettiin hyvästit vanhalle ja tämä sai jäädä. Kunhan ensin äiti kulki puolipäivää kyseinen pipo päässä, niin suostuihan tuo.

Kangas on isänsä vanha aluspaita ja vuorina neidin oma pieneksi jäänyt paita. Kätevää uusiota parhaimmillaan. Ohje on täältä. Pipo on niin mainio ja ohje helppo, että voisi vaikka itelleenkin.

Saumurini päätyi huoltoon ja oli turvauduttava tavalliseen koneeseen ja ihan suoraan ompeleeseenkin. Omassa koneessani ei saa säädettyä siksakia mihinkään, on vain neljä vaihtoehtoa, joista yksikään ei oikein toimi trikoossa. Mutta ihan hyvä tuli, saumuri varmasti kuitenkin parempi.

Ps. Mitähän se juttu piilosta olikaan. En tiedä. Pääsin kai yli, ainakin joksikin aikaa. Välillä on vain kovin vaikeaa elää sen asian kanssa, että omaa päiväkirjaa luetaan. Enkä tarkoita teitä hyvät blogisisaret, teiltähän saan vastinetta.

On tottakai kiva kuulla, että joku lukee tätä. Kaikenlainen puheessa suoraan asioihin viittaaminen tai lisäkysymykset aiheuttavat kuitenkin tuskaa. Sanottakoon, että tämä on blogitekstiä. Blogitekstiin saa jäädä aukkoja. Blogitekstin annetaan olla. Se on siinä. Näin toivon.

Kirjoitan tätä itselleni ja blogisisarilleni. Ja sanottakoon vielä, että uskoisin, että vain toinen blogia kirjoittava blogisisar voi saada blogeista irti sen mitä blogisisar kirjoittaa tai jättää pois. On olemassa blogimaailma, johon pääsee sisään vasta, kun on itsekin kirjoittanut. Ei nämä asiat täysin aukea muille, eikä ole tarkoituskaan. Vai kirjoittaako joku työkavereilleen, naapureilleen, isotädinsedälleen?

Päivän iloisimmat

2011-08-24T14:18:00.000+03:00

Meillä kaivetaan. Talon ympäriltä yli kahteen metriin. Se on vain kuoppa. Siis kuoppa. Ei kovin iso asia tässä maailmassa. Mutta isolta se tuntuu, vie voimat ja aiheuttaa huolta ja murhetta. Turhaan, en kaipaisi yhtään. Minusta ei olisi talonrakentajaksi tai sen puolisoksi.

Kuopasta löytyi vanha pullo. Onkohan sillä tämän talon talonrakentajalla ollut huolta. Minkälaista huoli oli vuonna -58. Onko mihinkään päästy.

Iloitsin kuitenkin pullosta, se kertoo tarinaansa ja antaa talolle taustaa. Vaikka vain vähän, mutta jotain.

Toinen iloinen on uusi Toast. Syysnumerot ovat parhaimpia.

Arjen ajatuksia

2011-08-21T12:55:00.000+03:00

Kirppiksiin voi jäädä hyvinkin koukkuun, tai jollain tavoin riippuvaiseksi. Löytämisen ilo on niin kivaa, että kirppiksille on vaan päästävä. Polte kasvaa ja kutkuttaa mieltä, eikä siitä pääse, kuin kirppistelemällä.

Meidän kylällä on avattu uusi. Ja nämä maalaiset on sitten siitä kivoja, että ne tietää, että kirppishintojen kuuluu olla kirppismäisiä hintoja. Näitä hintoja ei kaupungissa nähdä. Keltainen peltipurkki 1 €. Ruskea Aarikan peltipurkki 2 €.

Maisa-kirjat 1,30 €/kpl!!! Siis häh! Näähän on uutena yli 15€ ja kirppishinnatkin pyörii kympissä. Sydän pysähtyi nämä nähdessä. Ja Kerttu tykkää niistä ihan hirmusesti. Miten niissä tehdäänkin just niitä Kertun lempiasioita. Pompitaan, soitetaan, puhalletaan saippuakuplia...

Löydöt jatkuvat. Pallopaita 1,50 €. Nanson raitatrikoopaita 0,30 €. Raidasta on tarkoitus ommella jotakin muuta, katsotaan mihin se riittää.

Tämän viikon olen kitunut Kertun kasvua. Miten se voikin tuntua, kuin sydäntä revittäis. Ehkä sen pitäisi tuntua hyvältä ja helpottavaltakin. Mainoksessakin nainen sanoo, että se on parasta kun lapset kasvaa ja oppii.
Vaan kun Ei tunnu hyvältä ja helpottavalta. Se on outoa ja kummallista. Kaikki on erilaista.
Pysy aina pienenä ja lintuna.

Se on totta niinku hiiri on...

2011-08-17T09:34:00.000+03:00

Harmaa!

Harmaan viehätykseen en kyllästy. Siitä tykkää aina vaan. Eikä minusta harmaa ole ollenkaan tylsä ja niinku sanotaan: hiirulainen. Vaan, harmaa on tyylikäs ja kaunis. Tänä syksynä siis haravoidaan tyylikkäästi ja harmaasti.

Inspiraatiota parhaimmillaan edustaa löydöt jämiksien seasta. Ei haittaa, vaikka on eri paksuisia lankoja, kunhan sävyt käy yhteen. Tehostevihreä on sitten niin ihana, että se aiheuttaa jo syviä huokauksia.

Siellä on kauniissa sovussa vanhat seiskat ja cascadet. No, okei. Ehkä ne vähän käy taistoa keskenään, mutta saavat käydäkin.

Sitten odotellaan, että lehti putoo.

Tänään elokuun perjantaina

2011-08-05T18:17:00.001+03:00

Sallikaa minun pomppoilla blogi-asian kanssa vielä hetki. Palaan siihen pian. Lämpimät kiitokset kannustuksista.

On kuitenkin jo syys. Joka saa jo itsessään minuun valtavasti virtaa. Lisävirtaa on kuitenkin antanut täydet yöunet koko kesän ajalta! Siinä alkaa väkisinkin ideat pyöriä päässä niin kovasti, että hiekkalaatikon reunalla on hyvin vaikeaa.

Tänään(kin) olen taitellut kompostipusseja. Niitä toivottavasti kohta tarvitaan runsaasti (siis normi komposti käytön lisäksi).

Löysin lähikirppikseltä pinon itsetehtyjä lappusia talouspaperin korvikkeeksi. Loistavia, 2€/5 kpl.

Tänään(kin) olen merkinnyt muistiin syksyn neuletarpeita. Ja, kuten joka vuosi, tarpeet on valtavat. Viis pipoa kullekin. Vähintään.

Olen myös ihaillut tilaamiani trikoita, aikeena kokeilla lastenvaatteita. Tarvitaan rohkeutta, että uskaltaa noihin saksensa tunkea.

On löytynyt aika

2011-08-01T13:36:00.000+03:00

On tullut uusi aika. Monessakin mielessä.

Olen löytänyt sellaisia pieniä välejä, jolloin voi tarttua neuleisiin.

Nimittäin sellaisia vaikka, kun eläimiä järjestetään suoriin riveihin yhä uudelleen.

Tai, juostaan äidin (vanha) hippikoru päässä ja kikatetaan. Välillä asetetaan sitä erinäisiin paikkoihin roikkumaan ja viihdytään hyvin itsekseen.

Ja pihalla on keksitty uittaa omenoita, omenoita ja omenoita. Eikä siinä äitiä kukaan kaipaa.

Niin, ihan hyvin sitten olen osannut istua ja keskittyä vaativimpiinkin ohjeisiin, kuten raglan-kavennuksiin. Heh. Kunhan ääni kuuluu, niin luotan.

Ja tämän myötä jätän jäähyväiset vaaleanpunaiselle. Sen aika on väistyä.
Yhä pohdin myös tämän blogin uutta aikaa. Toisaalla, alusta alottaen, piilossa.

Uutuuksia tehtaalla...

2011-07-19T22:41:00.000+03:00

Katsele lisää kuvia succaplokki-blogista.

Parasta pannaria

2011-06-12T13:05:00.000+03:00

Meillä tehdään pannaria usein. Ihan vain, koska se on niin hyvää. Tavallista tai kasvispannaria, molemmat maistuvat. Kasvispannariin on hyvä tyhjentää jääkaapin tai pakastimen sisältöä.

Ja nytpä liinanvilloissa tehdään historiaa ja julkaistaan ensimmäistä kertaa resepti.

Paras kasvispannari:

2 munaa

8 dl maitoa

4 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

50 g rasvaa

1 dl juustoraastetta

kasviksia maun mukaan n. 3 nyrkillistä

Uuni 225 asteeseen. Riko kananmunat kulhoon, lisää puolet maidosta, kaikki jauhot

sekä suola. Sekoita tasaiseksi ja lisää loput maidot, juustoraaste ja puolet rasvasta (sulatettua).

Voitele vuoka lopulla rasvalla. Kaada taikina vuokaan ja ripottele päälle pieneksi pilkotut kasvikset.

Paista 30-45 min. uunista riippuen.

Tänään jääkaapista löytyi puolikas kesäkurpitsa, puolikas keltainen paprika ja

puolikas punainen paprika. Usein tyhjennän pakastevihannesten loppujakin mukaan.

Maistuu hyvin näin helteelläkin ja vuoka tyhjenee nopeasti. Nyt vaan kaikki pakastimia tyhjentämään, jotta saa tilaa kesän marjoille.

Peukalo hukassa

2011-06-09T08:48:00.000+03:00

Olen niitä ihmisiä kun tykkää ohjeista. Että, joku on kirjoittanut paljonko jauhoa, montako siementä mille välille tai missä kohdin kaventaa silmukka. Noin niinkuin aluksi ainakin. Joskus ohje on sekava ja menee hermot ja teen miten lystää.

Toisille ohjeet eivät sovi alkuunkaan, minulle sopivat. Tykkään järjestyksestä ja selkeydestä, ainakin siis näissä ohjeissa.

Ja tämä elämän osa-alue, kuin puutarha ja kasvit. Voiko enää sekavammaksi mennä, vaikka ohjeita piisaa. Kouli, idätä, karaise, hoida, paapo, varjo, mikä multa, koska, kuka, miten, miksi täällä sanotaankin näin ja toi sano noin. Apua!

Riittämättömyyden tunteet nousivat pintaan, kun naapuri kiikutti luottavaisin mielin parikymmentä mitäliekääpiöitä kuukauden ajaksi hoitoon. Antoi palkaksi muutaman meille ja vielä ruusujakin. Kiitos!

"Istuta syvään maahan". Joo voin istuttaa, joo syvään. Maahan. Joo, hoidan kääpiöt. Kastelua. Joo.

On pitänyt taukoa

2011-06-01T08:42:00.000+03:00

Nyt tuntuu taas, että tekee mieli palata blogin luo. On ollut ihan hyvä taukoilla. Olen opiskellut kevään kovin ahkerasti ja tekisi jo mieli valmistua ja päästä töihin. Oman alan töihin. Tosin eilinen keskustelu Lehtorin kanssa toi opiskeluvuosia kuitenkin lisää.

Kerttu on kasvanut huimasti, välillä ei meinaa perässä pysyä. "Missä isi meni" "Minu äiti siinä" ja "Kiitosss" pysäyttävät aina. Puhuu, vaan ei pottaile.

Vuosi maalla asuen on tullut täyteen. Hyvin se on sujunut. Ei olla edelleenkään otettu paineita mistään turhista. Välillä haaveillaan valkoisista seinistä ja pohditaan porin matin paikkaa. Kyllä niihinkin vielä ryhdytään, kun on oikea aika.

Noustaan aamulla kuudelta ja olen alkanut pitämään siitä. Aamut ovat aina olleet parhainta ja inspiroivia. Oikeasti olen aamuihminen, vaikka mister aina sanookin muuta. Kerttu on taatusti aamuihminen, ei tykkää sängyssä loikoilusta. Silmät auki, ylös ja päivän touhuihin.

Kuulen jo solinan

2011-02-27T13:48:00.000+02:00

Ei syitä eikä selityksiä hiljaisuudelle. Joskus on hyvä olla hiljaa.
Opiskelu on ollut kivaa ja piristävää. Katsotaan.

Olemme viime päivinä paljon pohtineet tätä taloa ja paikkaa. Olemme onnekkaita. Joka kerta kotiin tullessa voimme huokaista ihastuksesta. Löydän yhä vieläkin sen ensinäkemisen tunteen, sen hetken, kun ajattelin, että tässä se on; Meidän koti!

Täällä natisee ja nitisee. Vetää raoista ja varpaita on paleltanut.
Tänään kuitenkin kuulin lintujen laulun ja lumi sulaa solisten. Tämän talon kevät on vielä meiltä näkemättä, odotamme valtavasti.

Aloitin uuden pipon. Epäilyttää hieman. Katsotaan.

uusi blogi!

2011-02-19T13:58:00.002+02:00

Succaplokilla on nyt oma blogi!
Tervetuloa mukaan seuraamaan elämää tehtaassa ja sen vieressä.

Succaplokki-blogi

Ne himputin hanskat!

2011-01-14T12:43:00.002+02:00

Mikä niissä hanskoissa oikein on? Miksi ne aiheuttaa taas niin suuren kiukun? Ei, niitä ei voi laittaa ainakaan käteen. Ei millään. Itketään ja huudetaan 1-vuotiaan kiukulla. Ja ei käteen. Ei.

Siinä ei sitten äiti löydä rauhaa ja leppoisaa mielentilaa mistään! Mennään sitten lukemaan barbababaa. Ei mennä ulos aurinkoiseen pakkasaamuun.

Ja sitten kohta hillutaan ne hanskat kädessä iloisesti nauraen. Ihan itse on puettu.

Hitaasti ja rauhassa!

2011-01-08T13:28:00.003+02:00

Puoli vuotta on asuttu peltomaiseman syleilyssä. Kaipuuta kaupunkiin ei ole, täällä on niin hyvä. Hitaus on se mikä teki vaikutuksen ja mikä samalla on vaikeinta. Päätettiin jo ensi päivinä, että kaikki projektit siirretään tuonnemmaksi. Katsotaan millaista on asua.

Emme tosiaan ole kiirehtineet. Mitään sisustamista ei olla harjoitettu. Ollaan katsottu rauhassa. Tuijoteltu seiniä ja mietitty. Valojakin asennettiin vasta, kun ei enää nähty.

Maanantaina aloitan opiskelun. Se on vielä mysteeri, miten opiskellaan rauhassa, oman tahtisesti. Olen tottunut lapsen kanssa, että kaikkeen kuluu aikaa. Oppinut siirtymään rauhassa ja käyttämään runsaasti aikaa kaikenlaisiin toimintoihin. Nyt edessä on puolituntisia, jonka sisällä syödään ja siirrytään toiselle puolelle kampusta.

Tuunasin (lue: leikkasin vanhasta Toastista kuvan ja asetin sen muovin sisään) kalenteriini rauhoittavan kuvan. Olkoon kuva ohjeeni. Hitaasti ja rauhassa!

Tytär villahousuissansa

2011-01-05T13:49:00.002+02:00

Tästä tyttärestä on nykyään, niin kovin vaikeaa saada kuvia. Liikkuvuus ja etenkin kiinnostus kameraan haittaa tapahtumia.

Villahousut ovat olleet jo hyvän aikaa käytössä. Ja tarpeelliset ovatkin näillä kylmillä lattioilla.

Malli: Drops Design (Ravelryssa)
Lanka: Fabel 2-kertasena
Puikot: 4 mm

Helppo neuloa menemään. Kiva lanka. Villahousun väri. Sellanen vanhanajan malli. Hyvä niillä on kulkea kaukosäädin kädessä ja tutkia kaikkea maailman ihmeitä.

Tulkoon sämpylävuosi!

2011-01-03T13:09:00.004+02:00

Sain tänään nauttia harvinaista päiväkahvia. Siisti pöytä, tulppaaneja ja Mr. sukkiksen leipomia sämpylöitä! Suunnittelimme, että näitä tehdään useammin ja heitellään taikinaan kaikkea mahdollista mukaan. Perunoita, nokkosia, mahdolliselta kasvimaalta jotakin.

Vuosi on vaihtunut ja minä olen lukenut. Kaiken vapaan olen lukenut. Olen lukenut niin paljon, että huomasin lukulasien menneen vanhaksi. Toisin sanoen: en näe riittävästi.

Olen aina ollut lukevia ihmisiä. Kirjat ovat olleet minun turva ja lohtu. Olen inspriroitunut niistä ja ammentanut paljon. Olen välistä kadottanut lukemisen innon, mutta aina se on palannut.

Viime viikolla vaeltelin paikallisessa kirjastossa, joka on tosi hyvä! Odottelin, että herrasmies väistyy uutuushyllyn edestä, en halunnut häiritä. Ja siinä se sitten oli, minun käännekohtani. En arvannut, että tuo pieni kirja avaisi päähäni niin äärettömiä ajatuksia. En arvannut, että pienet ajatuspompulat pääni sisällä vierähtelisi omiin koloihinsa, kuin paikoilleen. En todella arvannut.

Hei, olen Paavo!

2011-01-02T16:50:00.003+02:00

Olen uusi Paavo-puiccomitta. Minulla on korvis ja olen rokkenroll. Olen valmistettu kierrätysmuovista ja minut pakataan kierrätyspahviin sekä paperiteippiin! Kuljen mielelläni kässäpusseihin ja pistän puikkoihin vipinää ;)

Toivotan kaikille hyvää Uutta Vuotta, tehdään siitä hyvä vuosi :)

PS: Olen kaupan Succaplokki-shopissa!

2010-12-02T08:29:00.002+02:00

SUCCAPLOKKI-ARVONTA FACEBOOKISSA!

Kolme arvontaa ennen joulua... sunnuntaisin..

Kotiäidin opiskeluita

2010-11-29T10:01:00.003+02:00

Joo. Ajatuksena hyvä yhtälö "opiskella siinä samalla kun oon hoitovapalla". Ja kuinkas sitten kävikään.

Sinne katosi motivaatio johonkin unenpuutteen ja porkkanasoseen taakse. Olen hakemalla hakenut sitä intoa ja kiinnostusta, voimia ja mielenkiintoa uusia asioita kohtaan. Vuosi meni. Tuloksena pari pahaista kurssia.

Nyt on kuitenkin alkanut tulevaisuus asiat tulla mieleen ja kiinnostus kurkkia mielessä.

Yhtä esseetä olen kirjottanut Kertun nukkuessa. Jospa sitä sitten tammikuussa löytyisi enemmän intoa, jaksamisesta ei tiedä. Vai kulkevatko ne käsi kädessä?

On kyse vain parista päivästä viikossa, joskus jopa puolikkaista. Ja kyse on mummun hoidosta. Niin silti. Silti se jännittää ja pelottaa. Siinäkö se oli. Minun vauva kasvoi noin vain.

Ihmetyksen aiheita

2010-11-08T14:04:00.002+02:00

On pari asiaa, jotka ihmetyttää.

Miten kävi Noron? Miten voi käydä näin? Miten hyvälle laatulangalle voi tapahtua tällaista? Paljon on sukkia käytetty, mutta silti. Kaksi vuotta ja pum! Ukkovarvas esillä.

En millään luopuisi näistä. Teenkö sitten sukkasuhteissaan pettyneen keppihevosen.

Toinen ihmetyksen aihe on kissamme. Miten yli kymmenen vuotta sisäkissana elänyt Sulomme on nyt maalaiskissa.

Noin vain. Ovi auki ja "heihei, pidä hauskaa" ja sitten osataan kulkea luonnossa, pyydystää hiiriä ja kiipeillä puissa. Illalla tullaan kotiin ja kehrätään emännän jalkojen juuressa.

Jotain löydettyä, jotain itse tehtyä

2010-11-01T12:32:00.003+02:00

Ompelin Kertulle syystakin. Tykkään siitä kovasti ja onkin ollut käytössä jo hyvän aikaa. Kaavoja on muokkailtu kahdesta eri valmiskaavasta, sekä mittailtu omista vaatteista. Ja samalla pähkäilty, että minkä kokoinen neiti on keväällä ja että, mahtuuko vielä silloinkin.

Vakosametti on peräisin kirppikseltä löytyneistä poikien sammareista. Saumat kulkee sikinsokin ja näyttää kivoilta.

Hupun kangas on myöskin kirppikseltä, jonka taas on löytänyt Kertun mumma. Vuorina paksua fleeceä.

Odottamassa olisi hyvä pino muitakin sammareita. Nyt vain pähkäilen, että tulisiko takista tarpeeksi lämmin talveksi, jos laittaa vielä vanua väliin ja vähän ohuemman fleecen? Nämä lasten talvipukeutumiset on sitten vaikeita.

Paikallinem kirpputori tarjosi oikean löydön. Vauvan makuupusiin 70-luvulta. 3€! Ihana!

Asiaa tiskiräteistä

2010-10-28T13:11:00.002+03:00

Nää neulotut bambu-tiskirätithän on vallan mainioita! Miks mä en oo sitä ennen tajunnu. Oon vaan katellu miten mania levisi joskus kauan aikaa sitten blogeissa. Jäin tyypillisesti ite pois kyydistä ja heräsin vasta nyt.

Oli nimittäin tarvetta uusille räteille. Mutta, Minjan ja Jonnan ekopostausten jälkeen olen alkanut pohtimaan tarkemmin jokaista ostosta. Hyvä niin! Mietin, onko tarpeellinen, tarvitsenko oikeasti, voinko tehdä itse, löydänkö kirppikseltä vai löytyykö ekompi vaihtoehto.

Olen tietenkin jo aiemminkin pyrkinyt ekompaan elämään, mutta parannettavaa on. Onhan tietenkin päivänselvää, ettei kaupan tavallisia rättejä kannata ostella. Varsinkaan, kun omasta kaapista löytyy bambu- ja puuvillalankoja.

Tein kolme, joista yksi on kadonnut. Ehkä se on siellä samassa paikassa, missä kaikki tutitkin. Ehkä tämä yksi pieni neiti tietää missä?

Ja tänäänhän on karkkipäivä!

2010-10-24T19:51:00.002+03:00

Succaplokki-tehtaasta on tullut oikea karkkipaja!
Ihan uusia silmuccamerkkejä on leipuri leiponut. Söpöjä kuin karkkeja!

Tehtaassa virtaa mahtienergiat ja luomisen meininki, että muutakin on tulossa. Pian kai niitäkin putkahtelee kauppaan.

Eli karkkikauppaan!

Lämpöinen yksinkertaisuus

2010-10-19T11:59:00.002+03:00

Maalaiselämän verkkaisuus on tarttunut minuun. Haluan tehdä kaiken hitaasti ja rauhassa. Äkkiseltään ja ekstempore ei nyt sovi olooni. Toisinaan olen jopa energinen, mutta eri tavalla kuin ennen.

Toast sen kertoi lopulta. Miten se rauha ja hiljaisuus kolahti. Miten lämmin tunnelma ja viipyminen tuntuu omalta. Mietin, että löytääkö ne kaikki muutkin kuvastosta sen, vai jotain muuta.

Teen päivittäin syvärentoutuksen, jo neljättä vikkoa. Alan huomata tuloksia.
Neulon yksinkertaista, rauhaisista väreistä.

Neiti on nuhainen ja kärttyinen. Annoin tutustua käsitöihin, se helpotti.

Omassa pihassa

2010-10-13T11:08:00.003+03:00

Jokapäivä ja jokahetki nautin omasta.
Se on aina kaunis, vaikka olemmekin olleet vähemmän tarkkoja puutarhureita.

On aivan ihmeellistä, että syksyn väriloisto on suoraan oven takana.
Tai, että se hehkuu sisälle asti. Sen näkee suoraan sängyltä.

Syksy on ollut minulle aina inspiroivaa aikaa.
Tavallaan nytkin.
Vain hitaammassa tahdissa.

2010-10-08T12:23:00.003+03:00

Heihei, täällä taas! Kirjoitan tämän, enkä mieti sen pidemmälle.

Neulomisessa on pitänyt taukoa. Väsymys on ollut kovin voimakasta, ettei puikkoja ole jaksanut ajatella.
Ja olen kyllä huomannut, että neulominen voi vaatia liikaa ajattelua. Kaavioita, laskuja, kavennuksia, mittoja, tiheyksiä ja kaikki englanniksi. Rentoutuminen voi olla siitä kaukana.

Jotenka päädyin siihen, että tarvitsen neulomista, jossa ei ajatella. Tarvitsen sitä helppoa ja rentouttavaa tikuttamista. Välillä ohuenohutta, välillä rouheista ja paksua. Näillä mennään. Ei ohjeita. Kaivan aarrearkustani kerän kerrallaan ja menen fiilisten mukaan.

Tässä jotakin valmista perusraitahuivia, ken ikinä tämän keksinytkin...
Japanilaista lankaa, Noro Silk Gardenia. Puikoilla 5.

Kuvan malli täytti tässä taannoin vuoden. Kävelee, kiipeää ja puhuu japania!

Rimakauhua ja naamoja

2010-09-13T12:26:00.002+03:00

Olen nauttinut olla kotona. Tykkään ihan hirmuisesti. Tykkään käydä puistossa. Tykkään laittaa ruokaa (ainakin useimmiten). Tykkään elää rytmin mukaan. Tykkään katsoa, kun lapsi oppii uutta ja on jokapäivä yhtä ihmeellinen.

Silti podin jumitusta. Aika pahaakin. Ideoita ja intohimoa tekemiseen oli, mutta kaikki stoppasi siihen tarttumisen hetkeen. Tuohon hetkeen, kun ryhtyy. Ja sitten oli tämä blogi. Koin hirvittävän rimakauhun. En pystynytkään kertoa muusta elämästä, vaikka halusin. Tajusin tuttujen määrän, salaisten seuraajien vaitonaisen piinaavan katseen. Jos näin voi sanoa. Tästä seurasi tuke myös neuleraportteihin. En ole varma onko tuke bloggaamiseen helpottanut. Ehkä ei.

Toisiin asioihin:

The Naamakirjassa ollaan mekin Succaplokki tehtaan muodossa.

Sieltä löytyy jatkossa infoa sun muuta löpinää. Liity seuraamaan.

Varjokohtia paahteessa

2010-07-14T10:07:00.003+03:00

Olen löytänyt varjokohdat uudesta talosta. Tiedän missä paahtaa aamulla, ja missä illalla.
Mistä saa tuulen sisään, ja missä paras viileä kohta illalla.
Missä on valoisaa neuloa iltasella, ja missä ei voi neuloa ollenkaan.

Täällä maalla olen oppinut, miten kiire tulee jättää taakseen ja aikaa on enemmän.
Päivissä on paljon, kun antaa kaikelle oman ajan.
Hetkessä, kuten sanotaan. Kunhan vielä opettelen.

Suureksi ihmeekseni olen myös löytänyt itseni töistä. Keskeltä kuluttavaa ihmismassaa.
Kolmena päivänä viikossa matkaan kaupunkiin, ja palaan iltamyöhällä takaisin maalle.
Tämä vain väliaikaista.

Olen oppinut, että kotona on parasta. Eikä vielä ole aika.
Ajan koittaessa etsin muuta.

1958

2010-06-28T09:18:00.002+03:00

..oli vuosi jolloin uusi kotimme on rakennettu.
Olemme tästä kodista hyvin kiitollisia, hoidamme ja pidämme siitä huolen.
Sitä on vaalittu ennenkin, siten jatkamme.
Säästämme vanhaa, huollamme,
korjaamme, kunnostamme, elämme ja teemme omannäköisen.

Vaikka omannäköinen se on talona jo nytkin, on opeteltavaa paljon.
Miten eletään kolmessa kerroksessa. Missä hammasharja, entä missä
siivousvälineet. Mihin muut katosivat.
Opeteltavaa on myös tässä maaseudussa.
(Virallisesti tämä on kaupunki, ihmisten suissa maaseutukaupunki, mutta meille maaseutu).
Luonto lähellä. Naapurit tuovat kukkia. Paikallisbussi tilataan soittamalla edellisenä päivänä??
Paikallislehdessä käytetään verbiä rempoi??
Mitä kaikkea vielä tulossa.

En tiedä, siirtyisikö liinan villat-blogi kertomaan myös enemmän elämästä, arjesta,
puutarhasta ja niiden antimista. Tätä pohdin.

Syitä ja selityksiä

2010-05-23T09:05:00.002+03:00

Tarvitaanko sanoja kuvaamaan tätä? On ollut tekemistä ja on vastakin. Muutto on viikon päästä. Malttia ei enää yhtään.

Täällä on ollut kovin hiljaista. En tätä blogia kuitenkaan hylkää. En. Järjestelen vain pari juttua ensin...

Lapsi nousee jo jaloilleen, nojaillen milloin mihinkin pahvilaatikkoon. Silmä ei voi välttää hetkeksikään.

Tehdas odottaa uusia tiloja sekin. Minä saan sieltä ompelunurkan itselleni, haaveilen uudesta masiinasta. Jykevästä ja vahvasta teollisuuskoneesta, joka ei säikähdä tukevaakaa materiaalia. Ja jossa tikki on tikkiä.

Terhakan tytön takki

2010-04-18T12:01:00.002+03:00

Lapsi diagnosoitiin neuvolassa terhakaksi tytöksi! Ja varsin terhakka ja touhukas onkin. Harjoittelee nyt karhukävelyä ja liikkuu mönkien. Oma reviiri leikkimatolta on laajentunut ja piuhat, kaukosäätimet sekä muut kivat vempaimet kiinnostaa.

No ompelin hänelle takin. Iloisen takin.

Kangas on jotakin retroa. Ostettu kirpparilta joskus 90-luvulla. Ollut itsetehty mekko. Jonka nyt saksin. Moneen kertaan palvellut.

Mannekiini pitää kuvattavana olemisesta. Tai ainakin kuvaajasta.

Kaava on Ottobre 1/2007 lehdestä. Jätin kuminauhat helmasta pois ja laitoin nepparien tilalle napit. Vuori on Myllymuksusta.

Kangasmerkit oon tilannu joskus varmaan yli vuosi sitten, ei oo vaan tullu käytettyä aiemmin. Ehkä ne nyt pääsee useammin esille, jos vaikka jatkan tällä lastenvaate linjalla. Ainakin syystakkiin on jo kangas olemassa. Ja tykkään paljon tästäkin, niin ehkä sitä rohkenis toisenkin kerran.

Vihertää jo!

2010-04-05T18:09:00.003+03:00

Heippa hei, voimme oikein hyvin täällä villoissa. On ollut paljon opiskeltavaa vanhemmuudessa ja vielä kovin alussa ollaan sillä tiellä. Kerttu kasvaa ja on kovin touhukas, kuten vanhempansakin. Ja nyt uskallan epäillä, että jää ryömimiset väliin, kun on keksitty konttausasento ja liike. Vielä vähän treeniä ja meillä kontataan.

Kevät tuo tullessaan myös ison muutoksen meidän perheeseen. Muutos, josta on haaveiltu piiitkäään. Nimittäin oma talo ja piha! Ja maaseutu! Tai no, maaseutukaupunki kai tarkemmin ajatellen. Siihen palaamme vielä.

Nyt neulomisiin. Puikot viuhahtelee aina sillon tällöin, mutta harvemmin kuin ennen. Mutta ne harvat kerrat ovat erittäin hartaita ja keskittyneitä. Nautin suunnattomista niistä minun omista hetkistä, lapsi nukkuu ja mies on muuten vain hiljaa ja minä tikuttelen.

Tämä kolahti ja kovaa, niin kuin kaikki muutkin Veeran neuleet. Aivan täydellistä neulottavaa, kun haluaa vaan neuloa silmukan toisensa perään ilman ajattelutyötä.

Malli: Plain and Simple by Veera Välimäki
Lanka: Drops Alpaca 7238
Puikot: 3 mm

Tykkään ihan valtavasti ja olen tyytyväinen, että uskalsin käyttää välillä jotain väriä. Ja olenpa jälleen kaivanut ompelukoneenkin esiin..

Onnen likat!

2010-02-17T17:33:00.002+02:00

Olemme yhä olemassa. Vaikka ei ihan siltä olekaan joka aamu tuntunut. Välillä on yöt sellaista karnevaalisirkusta, että ei edes kissa nuku. Onneksi sentään välillä on niitä iisejä öitä, jolloin herätään vain neljä kertaa.
Tästä kaikesta voipuneena, on lapseni luonnollisesti ollut ilman villasukkia.

Mutta. Onneksi on ravelry ja onneksi on ihania neulovia ihmisiä.
Ja olenkin melko varma, että neulovat ihmiset tekevät tästä maailmasta paremman!

Vienosti pyysin Ravelryn foorumilla, että josko lapseni voisi saada sukat. Ja hän sai! Ja saipa kahdet ja vielä tumputkin!

Nämä sukat ovat Oddcherryltä ja malli on Knitting Vintage socks-kirjasta.

Ja nämä kauniit sukat ja tumput ovat Sudranalta. Niihin on kirjailtu pieni kukkakoriste.

Olemme ihan häkeltyneitä. Paketteja oli aivan ihana avata ja kuinka kauniita saimmekaan. Varsinaisia onnen likkoja!
Ja kun tästä itse olen saanut keräiltyä voimia tartun vastahaasteeseen ja neulon jotakin tarvitsevalle.

Snap, Crackle and Pop

2010-01-09T11:58:00.002+02:00

Tässä eräänä iltana ajeltiin kotiapäin ja kadulla kulki nuori nainen pipo päässä...

Mr kysyy: Onks noi Svea-pipot muotii?
Minä: Kai sit. Siskolki on tollane...
..... mul on vaan tää snäpdräkötäm..
Mr: Mikä??
Minä: No se on se leijonankita-bose..
Mr: Ai snap, crackle and pop
Minä: ?!!

Siitä se ajatus sitten lähti. Se ajatus joka oli hukassa tai jota ei oikeestaan ole näkynyt viime aikoina täälläpäin. Että kun puikoilla oli pari pipoa jämälangoista, niin ne nimet sitten siitä.

Pipot on toteutettu samassa hengessä ilman ajatuksia, ilman laskuja, ilman suunnitelmia. Ja myöskin täysin ilman varmuutta tuleeko niistä edes pipoja. Mutta tuli niistä.

Mallit : Ei mallia. 115 silmukkaa ja siitä eteenpäin.
Puikot: 4 mm
Langat: Jotain jämiä jostain

Ja Mr osti vokaalin..

Jouluja...

2009-12-23T17:24:00.003+02:00

Kauniit kiitokset kaikille harmaan neuleen kommenteista, niitä oli mukavaa lueskella. Yllättävän pidetty väri tuo harmaa kaikessa harmaudessaan kuitenkin on.

Nyt siirrytään joulutunnelmiin.
Viime jouluna keräsin talteen joulupapereita ja askartelin niistä kirjekuoret tämän vuoden joulukorteille. Ja se puuha vei kyllä mennessään. Miten rentouttavaa olikaan liimailla menemään ja nähdä valmista hetkessä. Ja kukapa ei haluaisi saada korttiaan näin ihanassa kuoressa. heh.

Sain myös erikoislahjoituksena kauniita tapetteja, joiden työstäminen vasta mukavaa olikin. Ajattelin niistä vielä väkertää joitain lahjapusseja, mutta palailen niihin myöhemmin.

Samalla innostuin askartelusta kovastikin ja into levisi myös joulupaketteihin. Voimapaperia, tapettia, silkkinauhoja, nappeja, narua...

Tämäkin pikkuherra alkaa toipumaan vauvan tulosta ja osallistuu jo kaikkeen toimintaan entiseen malliin.

Oikein hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille!

Jälleen yksi harmaa

2009-12-13T14:15:00.003+02:00

Tämä saattaa nyt näyttää siltä, että minä oikeasti ehdin neuloa oikein neuletakkeja. Mutta en oikeasti ehdi. Tämä oli melkein valmis ennen Kerttua ja tuo melkein osa on vihdoin saatu valmiiksi.

Malli: Garter Yoke Cardigan by Melissa LaBarre (Ravelry)
Lanka: Cascade Yarns 220 Wool, Color 8400
Lanka: Noro Silk Garden, color 272
Puikot: 5 mm

Samalla sain tutustua Cascade Wooliin. Ja voi että, sanoisin. Aivan ihanaa, ei turhaan kehuttua. Pehmoista, soljuvaa, tasaista, värivalikoima laaja ja kohtuu hintaistakin. Siihen palaamme vielä monasti.

Tämä neulemalli on jo oleillut pitkään mielessä ja juurikin yhdistettynä The Noroon. Norojen Noroon. Sitä Noroa vois vaan neuloa ja neuloa ja neuloa, eikä ikinä kyllästyis.

Nyt mielessä ois taas jo monta seuraavaa..

Pipo kombo

2009-11-21T15:06:00.004+02:00

Kiitokset vielä ihanista voiman kannustuksista! Niillä on oikeasti merkitystä, on ihanaa lukea kannustavia kommentteja ja muiden kokemuksia!

Tällä kertaa taas pipoasiaa. Ja pipon kriteerithän tunnetusti ovat hyvin vaativaiset. Sen pitää loksahtaa siihen omaan kuulaan sutjakasti ja pysyä mukana menossa ja tuiskeessa. Ei saa olla takakireä, muttei liian löllökään. Jotain pintaa tai jujua pitää löytyä. Ja tietysti unohtamatta langan ja värin komboa.

Onnistuin jo toistamiseen Ysoldan ohjeilla tekemään hyvän pipon.

Olenpa myös huomannut, että kun muut tekevät samasta ohjeestaa baskeri-mallisen pipon, on se minun päässä juuri sopivainen, tavallinen pipo. Kuten esimerkiksi juuri tämä malli. Tavalliset pipo mallit ovat harvoin onnistuneet.

Nyt olen kuitenkin keksinyt ratkaisun. Olen bongannut Ravelryssa muutaman samankokoisen pään kuin omani. Näissä päissä pipot näyttävät samalta kuin omassani, joten voin bongailla heidän projekteistaan sopivia malleja.

Malli: Snapdrago Tam by Ysolda (Ravelryssa)
Lanka: Cascade yarns 220 Wool, 80 g
Puikot: 4 mm

Ysoldan pipo-ohjeet ovat hyvin kirjoitettu ja mielestäni jopa nerokkaita. Kavennukset on upotettu palmikoihin huomaamattomasti. Näitä on mielekästä neuloa ja valmistuvat ihan itsestään.

Tyttären pipo asiat ovatkin sitten toisin. Että meneekö tämä nyt sitten siihen suutari ja buutsi kliseeseen?

Sumuisena aamuna

2009-11-17T15:13:00.003+02:00

Saimme paljon varoitteluja siitä, että ekat viikot vauvan kanssa on yhtä sumua ja kaaosta. Ja niin taidetaan varoitella myös kaikissa niissä "näinhoidatvauvaa"-vihkosissa. Jos sumu on sama kuin väsymys, niin allekirjoitan tuon. Sillä se iski ja kovaa. Pahinta oli kai se, ettei millään olis halunnut olla väsynyt. Eikä millään olis halunnut levätä.

Laskin, että ekan neljän viikon aikana kertyi univelkaa arviolta 97 tuntia. Ja sen lisäksi kertyi neulontavelkaa vähintään tuo samamäärä. Eli ollaan aika veloissa.

Omaksi selviytymiskeinokseni on muodostunut kaikesta huolimatta neulominen. Huomaan saavani siitä jotain sellaista, mitä pienet päiväunet eivät anna. Kahden tunnin neulominen (samalla kun vauva nukkuu ja kaikki kotityöt on tekemättä ja sääntöjen mukaan pitäisi itse nukkua) vastaa neljän tunnin unia. Näin uskon.

Eli tämä blogi jatkaa taas aktiivisempaa eloaan. Huimin suunnitelmin ja kuvitelmin.

Thermis-kauluri itselle, josta tuli liian iso ja joka päätyi miehelle.

Malli: Thermis by Kris knits (Ravelry)
Lanka: Cascade 220 wool, color 4002 (vähän alle 100g)
Puikot: 4 mm

Kiva malli ja tosi kiva lanka. Ihana pieni välityö, jotta sitä tuntee saavansa jotain aikaiseksi.

Pingota ja plokkaa!

2009-11-15T13:25:00.002+02:00

Pitkästä aikaa!
Vauva-arki on vienyt mennessään ja aika viuhahtelee ohi. Pikkuhiljaa jopa alan ymmärtämään, että meillä on vauva. Sitä, että mistä hän on tullut, on edelleen hämärän peitossa. Sillä raskaus ja synnytys on kyllä niin kummallista, ettei ihminen pysty sitä käsittämään. Että ensin sulla on vauva mahassa, sitten "ähiset pari kertaa" ja sulla on vauva sylissä. Siis häh!

Mutta ensiksi tärkein, lämmin kiitos kaikille onnitteluista, niitä on ollut mukava lukea ja tutustua kaikkiin blogeihin.
Samalla pahoittelen etten ole jatkanut haasteita, joista kaikista olen hyvin iloissani.

Päivän teemana on kuitenkin sukan pingotus. Aihe, joka jakaa tapoja ja mielipiteitä. En kuitenkaan lähde puolesta puhumaan tai perustelemaan, kukin saa pingottaa tai olla pingottamatta. Minä pingotan.

Ja näin sen teen:

1. Valmiit sukat

Ryppyiset ja ruttuiset. Neuloja tunnistaa ne sukiksi, mutta joku voisi ajatella niiden olevan postmodernia villataidetta.
Langanpäät vielä päättelemättä tässä vaiheessa.

2. Sukkien kastelu

Kastelen sukat haaleassa läpimäräksi ja sen jälkeen puristelen veden varovasti pyyhkeeseen.

3. Pingotus, plokkaus
(jotta tämä ei näytä piilomainonnalta, niin sanotaan, että tämä on suoramainontaa)

Käytän Succaplokkeja! Eli tarkoituksenmukaisia apuvälineitä, joissa sukka pingottuu helposti ja yllättävää kyllä nopeastikin.
Asettelen sukat plokkeihin ja laitan aluksi pyyhkeen päälle tasokuivaukseen. Myöhemmin, kun ovat jo vähän kuivahtaneet, eikä vesi valu, otan pyyhkeen pois, jotta ilma kiertää ja kuivatus nopeutuu. Ja jos on oikein kiire, niin otan loppuvaiheessa jo plokit pois.

4. Valmiit sukat

Sukat kuivina ja langanpäät pääteltynä (tosin kuvausvaiheessa ne on hyvin helppo kätkeä sukan alle).
Pitsikuvio on saatu esiin ja sukka on sukan näköinen.

Tehtaan väki on lisääntynyt yhdellä!

2009-10-05T20:05:00.003+03:00

Meitä on nyt yksi pieni ja ihmeellinen enemmän!
Kävimme syntymässä ja tuoreet vanhemmat ovat nyt ihmetyksestä sekaisin.

27.9.2009
Tyttönen pienoinen
50 cm ja 3220g

Rose red

2009-09-20T19:41:00.002+03:00

Pipot ovat olleet aina minulle ongelma. Tai lähinnä sopivan pipon ja oman pääni välinen suhde on ollut hukassa. Mutta nyt on toisin. Voisin sanoa, että täydellinen malli. Soljahtaa päähän ja suhde on löytynyt.

Malli: Rose Red by Ysolda Teague (Ravelryssa)
Lanka: Blue Sky Alpacas 100% Alpaca Sport Weight, vajaa 100 g
Väri: 518
Puikot: 4 mm

Tykkään ihan kaikesta tässä. Langasta, väristä, tunnusta, mallista, neulomisesta.

Kuvausreissulla tuli vastaan myös tämän näköinen otus. Suloinen kuin mikä. Tervehti meitä komiasti ammuen ja jatkoi mutusteluaan.

Seuraavaksi voiskin sitten vaikka synnyttää..

Haavistolaiset kohtaa plokit

2009-09-13T18:53:00.003+03:00

Nämä on ekat Haavistolaiseni. Valmistuminen kesti melkein vuoden. Jokin kai alkoi tökkiä ja tuli kevätkin niin yllättäen. Sain jostain inspiksen rutistaa ne valmiiksi ja siinä ne nyt ovat oikein somina.

Into ei ihan riittänyt peukkuihin ja ne saivat jäädä yksivärisiksi. Samaan aikaan kun totean omaa saamattomuuttani, haaveilen jo seuraavista. Näin se menee. Aina jostain löytyy inspiraatio joka vie mukanaan. Ehkä Virolaiset..

Malli: Eeva Haavisto, No 23, Kotka
Lanka: Sandnes Garn Sisu (turkoosi) ja Lanett (valkoinen)
Puikot: 2,5 mm

Niin ja pingotus tapahtui tumbbuplokeilla, joista en olekaan tainnut mainita. Syntyneet jo jokin aika sitten. Erittäin toimivat, varsinkin kirjokintaissa kaikki muhkurat häviää ja lopputuloksesta voi luulla, että käsiala on oikeesti tasaista.

Ja sit ne pääsi uuteen syksyn Knittyyn (sivun alareunassa). Hih!

Hän on melkein jo ovella...

2009-08-30T13:53:00.003+03:00

Haistan sen jo. Tunnen sen kirpeyden ja raikkauden. Uuden tuulen. Siinä on viileää mieltä ja sisäistä lämpöä. Ambivalenssia. Se on mun syksy!

Kun hän on täällä, haluan pukea käteni kauniisti. Koristaa raikkain värein ja herkin kuvioin. Suojata viimalta ja antaa niille turvaa.

Olen jo ollut valmis. Nyt myös käteni ovat.

Malli: Knotty Gloves by Julia Meller
Lanka: colinette Jitterburg, color 116, n.80 g
Puikot: 2,5 mm

Ps. Myös vatsa kasvaa ponnekkaasti..

Petroolia kiitos!

2009-07-14T08:32:00.002+03:00

Uusi väri on vallannut mieleni. Tai sanotaanko, että se on hiipinyt mieleen uudelleen. On sitä ennenkin ollut. Petrooli tai turkoosi tai jotain sinnepäin.

Yritän jopa jotain ihan itse. Omin ajatuksin, mallia katsoen, sinnepäin.

Ja onnistuin olemaan nopea. Sain omani herkuista. PukkIlua. Se oli jopa jännittävää katsoa, kun langat hupeni silmissä. Istuin koneella kengät jalassa ja laukku olalla, valmiina vaappumaan bussiin. En uskaltanut käydä kaikkia kuvia läpi, pelkäsin turkoosien menevän ja bussin tulevan.

Ten button

2009-07-03T18:53:00.002+03:00

Vihdoin tätä voi kutsua jälleen neuleblogiksi. Täällä on jotain valmiina!

Vaikka mennäänkin perusharmaahiirulainen neulelinjalla, olen oikein tyytyväinen. Ja oikeastaan näitä saisi olla vielä kymmenen lisää, kaikissa harmaan sävyissä ja eri pituuksissa. Perus on aina hyvä.

Lanka on aivan ihanaa, Rowanin Rowanspun 4ply. Aluksi pinta tuntui vähän harvalta, karkealta ja tylsältä neulottavalta, mutta kastelu uudisti langan ihanan pehmeäksi. Ohuttahan tämä on, mutta saa ollakin.

Tuo pieni uloke tuossa navan kohdalla on hieman esteenä kiinnitykselle, mutta käyhän tämä näinkin. Napit ovat kaikki erilaisia ja jotenkin ne tuntuisi pelastavan koko homman.

Malli: Ihan vaan omien mittojen mukaan...
Lanka: Rowanspun 4ply
Puikot: 3

Mr Succaplokki

2009-06-20T14:36:00.005+03:00

Vihdoinkin saan esitellä tehtaan toimintaa! Ja tosiaankin, vuosi on vierähtänyt ja paljon on tapahtunut. Itse ihmettelen eniten sitä, miten innoissaan Mr on tästä kaikesta. Iloiten ottaa vastaan jokaisen tilauksen, kyselyn tai viestin. Kaikesta tästä saa vain lisää energiaa ja käsilleen kaipaamaan tekemistä. Stressiltä ei olla tietenkään kokonaan vältytty, eikä myöskään arvon rouva työntekijän lakoilta :)

Flicristä löytyy lisää kuvia ja tuotteisiin pääsee parhaiten tutustumaan Etsyssä.

Nyt siis asiaan. Tietenkään meillä ei kotona ole mitään isoja melukoneita. Muovi on edelleenkin kierrätysmuovia jo itsessään ja succaplokit + muut leikataan tämän muovin hukkapaloista.

Kotona työpiste voi näyttää joskus tältä. Kaikki omilla paikoillaan järjestyksessä.

Tässä Lego silmukkamerkkeihin porataan reikiä.

Muovien reunat käsitellään "israelilla". Leikkuu jättää reunoihin röpöisen reunan, joka sitten irroitetaan näin. (Työkalu ei näy kuvassa, mutta näyttää ruuvarilta, jossa on koverrin päässä)

"Tohotus" tekee reunoista pyöreät, mikä on tietenkin tärkeää neuleille, ettei langat ja silmukat tartu niihin kiinni.

Tässä kaapelista vedetään irti sähköjohtoja. Viime kesänä löysimme yhdeltä hissityömaan jätelavalta ison kasan kaapeleita ja niitä riittää vieläkin. Myös kaikkien sukulaisten varastot on tyhjennetty.

Solmupujotus on minullekin hepreaa ja on vaatinut lukuisia tunteja kehittyäkseen siihen, mitä nyt ovat.

Oma leimasin on ylpeytymme. Se on itse tehty ja toimii aivan loistavasti! Sinooperista vaan softis-levyä ja liimalla kiinni puupalikkaan.

Postissa mies tunnetaan ja paketit saavat aina kehuja. Pakkaukset ovat myös kierrätettyä ja pahveja haalitaan joka puolelta. Ja ystävämme postimaksut antavat tähän mukavaa haastetta. Pahvin pitää olla nimittäin juuri oikean paksuista, jotta se ei paina liikaa ja nosta maksua. Mutta liian ohut taas ei kestä sitä kuljetustouhua.

Joskus paino saattaa olla yhden gramman yli rajojen, mutta pieni flirttaus postintätien kanssa auttaa tässä :) Ja ellei, niin paketista leikataan kulma pois ja se kevenee 5 g.

Tässä totuus työpisteestä ja sen järjestyksestä...

Inspiraationi mun

2009-05-27T11:12:00.002+03:00

Kautta aikojen suurin inspiraationi on ollut syksy. Fiilis, tunnelma, värit, luonto ja kaikki tunkeutuu minuun ja valtaa mielen. Toisin kuin kevät ja kesä, eivät tuota minkäänlaista ideaa. Kuten sain huomata myös uusimmasta IK:sta, mikä ei aiheuttanut minkäänlaista liikahdusta tai huokausta.

No outoa tässä voisi olla se, että inspiroidun syksystä samaan aikaan, kun hiirenkorvat ovat juuri puhjenneet ja ilma tuoksuu vasta ajetulle nurmikolle.

H&M:n syys kuvasto on saapunut! Muuta sitä ei sitten tarvitakaan. Voittaa mennen tullen joka ikisen neulelehden, uskaltaisin sanoa näin.

Suurensuuri huokaus! Tahtoo tällaisen pitsiunelmatunikan!

Ja luumun sävyä. Ihanaa!

Ja onko siellä Pariisikin.. huokaus..

Olen kuolannut kuvaston melkein puhki, merkannut lempparit, valinnut lankoja. Odotan siis syksyä. Nyt on kyllä ennätys, koska ei olla vielä edes kesäkuussa.

Mutta. Succaplokkinurkka esittelee.

Uusi tuote on syntynyt. LuuriGoru nimeltänsä. Gorussa on puikkomitta 3:sen koolle, ja se on tuuman mittainen. Oiva hätäapu siis. Tekstinä on KNIT!! ja muitakin tekstejä on tulossa. Etsystä löytyy.

Materiaali on tässä siis hukkapalojenhukkapalojenhukkaa. Ja edelleen se mies on yhtä innoissaan tästä. Vuosi jo mennyt. Voisin joskus esitellä häntä ja hänen työnurkkaansa ja koko touhua.

Uutta puhtia

2009-05-10T17:10:00.002+03:00

Ihan ensiksi, suuret kiitokset runsaista onnitteluista! Ihanaa on, kun teitä on näin paljon, toivottavasti joku on vielä jäljellä tämän hiljaisuuden jälkeenkin.

Nyt on kuitenkin saatu Liina parempaan vointiin ja puikot pysyy taas käsissä. Tosin miehelle kuuluu kiitos siitä, että taas neulotaan. Yhtenä iltana hän vain päätti, että nyt se nainen tarvii taas neulontaa ja pisti puikot käsiin. Välillä aina tarkisteli, että viuhuuko ne ja onko kivaa. Ja kivaahan oli.

Aloitin helpolla ja puolivalmiilla. Toinen sukka oli jo valmiina ja tarvitsi parin. Nämä päätyivät sitten samalla äitienpäivälahjaksi. Samalla totesin, että juuri tätä vartenhan yksinäiset valmiit sukat ovat olemassa. Eli niitä tarvitaan lisää, siis yksinäisiä sukkia.

Malli: Groovy Socks (rav) by Caroline Dlugy-Hegwer

Lanka: Itse värjättyä en muista laatua

Puikot: 2,5 mm

Nyt menen viuhomaan puikoilla, jotta saan yhden neuleen valmiiksi, jotta tämä olisi taas neuleblogi, eikä ruikutusblogi.

Isoja salaisuuksia ja paljastuksia

2009-04-06T12:12:00.002+03:00

Jotain on hiipinyt puikoille. Ei mitenkään edistyksekkäästi, mutta kuitenkin.

Olo ja tila jatkuu samankaltaisena edelleen. Vielä ei olla täysin mukana normaalissa arjessa. Mutta isoja asioita tapahtuu kuitenkin...

Jep. Syksyllä. Jotain pientä ja suurta. Ihmeellistä. Uusi perheenjäsen...

yhet sukat se on tehny...

2009-03-14T19:32:00.003+02:00

.. ja niissäki langanpäät päättelemättä. Se vaan makkaa sohvalla väsyneenä ja käy välillä jääkaapilla. Ei huutele langat ei. Eikä mikkään muukaan, niin on mehut poissa. Pakosta se välillä käy töissä ja vilkasee tenttikirjaa, mut muuten ei juur mittää.

No ei sitä sairaus vaivaa, eikä se masentunukkaan oo, eikä saanu böörnauttiikaan. Kyllä se ohi mennee, viimestään ku pajunkissat puhkee (vai millon ne puhkeskaan?).

Eikä se tiedä mihin suuntaan varpaat kuuluis asettaa.

Kyllä se silti teiän blogeja seuraa ja maailman mennoo muutenki. Mut on vaan vähän hiljasempi vähän aikaa. Kiitos ja anteeksi :)

Oma kolo ja toisen kolo

2009-02-19T13:53:00.003+02:00

Sitähän sanotaan, että jokaisella tulisi olla kotona oma paikka. Sellainen, joka on sun ihan oma, omittu itselle. Vähän niin kuin kissat omii itselleen sohvan nurkkia ja muita. No meillä minun paikka on sohvalla ja miehellä on nojatuoli, eli kaikki hyvin?

Kunnes hän tahtoo toisen nojatuolin. Samanlaisen, ja hmm hieman huonokuntoisemman. Sitten hän puunaa, kokeilee, hymisee, sanoo välillä "pidän tästä", hymisee lisää, kitisyttää sitä ja haaveilee meri näköalasta.

Minun omalla paikalla vilkuillaan vaivihkaa hänen touhuja ja katsellaan kässäpussia, jonka sisältö ei nyt oikein innosta. Ei jotenkin pysty keskittymään ja kevätkin kai väsyttää. Välillä kaivan jonkun monista keskeneräisistä ja tikuttelen pari kerrosta.

Taidan hakea munkin lähileipomosta ja kääriytyä sinne omaan koloon.

Sammakko loikkasi valmiiksi

2009-02-15T16:45:00.006+02:00

Tämä on ollut varsinainen sammakko. Takkia on aloitettu valtavalla innolla jo viime huhtikuussa, heti kun näin Jatan ja Vilman ihastuttavat tikkitakit. Niin löytyi kaavat ja lopulta löytyi kangas ja kas -iski kevät paahteet. Takin kohtalona oli hautautua kaapin perälle.

Mutta nytpä on kaivettu takki esiin ja olemme valmiina välikauteen!

Kangas löytyi Marimekon tehtaanmyymälästä Helsingistä, jonka sitten teetin tikattavaksi. Eli sain valmista tikkikangasta, jossa oli vanu ja vuori. Tämä oli minulle sopivan helppo ratkaisu, ei tarvitse pelata erikseen vuorin ja toppausten kanssa.

Malli: moda 1/2004, malli 1a
Kangasta: muistaakseni 2 m
Vetoketju: 90 cm
Muuta: En tehnyt kaavaan mitään muutoksia. Mutta nyt jos tekisin, niin jättäisin hihoihin enemmän löysyyttä. Nyt alle ei mahdu kovin paksua paitaa, koska kiristää kyynärtaitteesta.

Takki on kiva päällä ja huppu on minusta hyvän mallinen. Muttapa mutta, tuo kangas nyt mietityttää. Onko se liian kirjava tai liian mustavalkoinen tai liian Marimekko tai liian jotain. Haluan ruskean.

----------------------------------------------------------------------------------

Mr Succaplokki tiedottaa:

Special-ericois-erä pinkkejä succaplokkeja tarjolla.

Myydään pareina ilman mittoja. Koko m (38-39). Toimitus kirjeenä 3 €. Taattua kotimaista. Kierrätettyä. Niin söpöjä. Maililla.

Ei talvea jotta huivia

2009-02-11T16:43:00.002+02:00

Tähän huiviin ostin langat jo viime kesänä. Mielessäni juuripa tämä malli, jota blogeissa on aina vilissyt. Malli on ehkäpä niitä ekoja kolimiohuiveja, joita olen edes nähnyt tai huomannut. Mutta ollut aina yhtä kaunis, eikä kyllästymään ole päässyt.

Malli: Shetland Triangle, kirjasta Wrap style
Lanka: Drops Alpaca 130 g, väri 3770
Puikot: 4 mm
Muuta: tein 12 toistoa mallikertaa

Huivi syntyi ihan itsestään, mallikertaa on niin mukava neuloa, että ei edes huomaa kun huivi on valmis. Pingottelu vaatii sitten oman niskasta repäisyn. Nyt onnistuin eka kertaa saamaan myös tuollaisen pykäreunan aikaiseksi. Tykkään kovasti!

PS: Kiitos vielä edellisen postauksen keskustelusta. Lohduttavaa kuulla, että aihe on muillekin tuttu..

Pieni ihminen suuressa maailmassa

2009-02-06T12:54:00.002+02:00

Olen nyt ollut 1,5 vuotta kokopäiväinen opiskelija. Kun yli kolmekymppisenä ryhtyy kokopäiväiseksi opiskelijaksi, sitä helposti kohtaa kriisin. Oman sisäisen identiteetti kriisin. Ihminen velloaa jossain työn ja opiskelun väillä, eikä saa mistään kiinni. Ei oikein tiedä mihin kuuluu. Vieraantuu työkavereistaan, ei enää oikein tiedä mikä kampanja olikaan menossa tai tulossa. Toisaalta ei oikein koe kuuluvansa sinne haalareiden ja ainejärjestöjenkään sekaan.

Pääsin syksyllä yli tästä kriisistä ja koin itseni vihdoin opiskelijaksi. Tähän auttoi suuresti se, että itseni lisäksi myös työssä minua alettiin kohdella opiskelijana. Ikään kuin se vihdoin hyväksyttiin ja suurin kateus poistui. Kateus siitä, että minulla on suunta. No, ei siitä tosin kukaan mitään vieläkään kysele.

Entäs sitten muut. Se näyttääkin sitten vievän aikaa. Yhä edelleen puolentoista vuoden kokopäiväisen opiskelijuuden jälkeenkin, minulta kysytään, että "millasia työvuoroja sulla on?" tai "miten töissä menee?". Kun sanon, ettei mitään työvuoroja ole (taantuma, you know), niin kysytään "mitä sä sitten teet?".
Siis hä? Mä opiskelen. Luen, kirjotan, pänttään, kirjotan, luen, luen, pänttään ja luen. Ja vielä tykkäänkin siitä.
Ei sitä kyllä voi opiskella yliopistolla, jollei jotain tee sen eteen. Tai en ainakaan minä siitä selviäisi. Kyllä se vie kaiken ajan. Ja minä olen kokopäiväinen opiskelija.

Ja pari noroa...

Magic Mirror

2009-02-01T15:12:00.003+02:00

Talven ekat lapaset. Ja nämäkin vain hieman myöhässä oleva joululahja äidille. Ja sitten ite kulkee niissä samoissa vaan, ja haaveilee ties mistä ihanista. Näin se menee.

Malli löyty ihan sattumalta ja viime tingassa. Poukkoilin ravelryssa ja hain sisulle lapas-mallia ja kas "Taikapeilit" juuri sopivat ja kauniit. Luulin tietenkin ehtiväni neuloa ne jouluksi ja väitän että olisinkin, jollei ranne olisi sanonut itseään irti.

Malli: Magic Mirror by Kristel Nyberg
Lanka: Sisu 58 g
Puikot: 3

Little Birds

2009-01-25T10:59:00.003+02:00

Pienet linnut vihdoinkin valmiina. Ja fiilis on ihana. Neule on kiva ja mukava päällä. Tykkään väristä, langasta ja tietenkin linnuista.

Malli: Little Birds by Ysolda Teague (Ravelry linkki)
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 3,5
Napit: metallia, 8 kpl

Ihastuin malliin heti ja kovaa. Ostin ohjeen samantein ja lähdin kauppaan hakemaan lankaa. Ja sitten alkoikin neulonnan opiskelu. Mallissa tuli vastaan useampikin uusi asia, enkä halunnut kiertää niitä. Aloitin homman tubular cast on-menetelmän opiskelusta. Ja kyllä kannatti, on hieman eri näköinen kuin tavallinen aloitus.

Välillä sitten taistelin kovastikin tämän kanssa ja tungin neuleen jäähyllekin. Harmitti kovasti, kun ohjeessa ei mainittu mitään siitä, että ohjeen kuvassa oli neulottu yksi extra mallikerta kuviota body-osaan. Ilman sitä neuleesta tulee napaversio. Tai sitten en vaan ymmärtänyt kaikkea. Purkamiselta ei siis vältytty.

Kirjoneulekaan ei ole minulla täysin hanskassa, langat vähän kiristelee, varsinkin hihoissa. Ehkä ne siitä asettuu käytössä. Käyttöön tämä ainakin tulee. Dropsin alpaca sopii hyvin kirjoneuleeseen, neulepinnasta tulee tiiviimpi, kun yksinään neulottuna se on 3:sen puikoillakin melko harva ja herkkä.

Mitäs vielä- lintukuvio on ihana! Ja malli aivan loistava. Ja uudet silmukat puikoille tänään :) jei!

PS. blogin banneri on hieman kesken ja ulkoasu muutenkin..

Rohkeasti vaan, Liina!

2009-01-17T12:07:00.003+02:00

Pyysin miestä ottamaan todistusaineistokseksi kuvia kun leikkaan neuleeni. Tiedetään sitten, että olen itse sen leikannut, kun kuitenkin syyttäisin siitä miestäni. Siis siitä, että pilalle meni. Lisäksi kuvat ovat ihan kivoja muistoja, siitä, mitä olen elämässäni viimeiseksi tehnyt, ennen kuin hukuttaudun lankojeni kanssa Aura-jokeen.

Eli steekingit menossa. Ja harraste-stressi.
Little Birds-neule on oikeesti ollut tähän valmis jo ennen joulua, mutta neulojaa on vaan pelottanut niin paljon, ettei ole kyennyt tähän.

Vedin zikzakia kolme kerrosta ja annoin saksien leikata. Eikä mitään hajua, et oonko nyt tehny riittävän oikein. Missään ei oikein sanota, että mitä tolle ylimmääräiselle osalle (saumavaralle?) nyt tehdään. Siis se osa, mikä jää nurjalle lerputtamaan. Pitääkö se kiinnittää miehustaansa vai annetaanko sen vaan olla noin?

Niin! Elämä jatkuu!

Kaino

2009-01-11T21:29:00.003+02:00

Kaino-nukke on valmis. Se on söpö ja kaino, siitä juontuu myös hänen nimensä.

Kaavat ovat peräisin ihailemaltani taiteilijalta, Emily Martinilta. Voisin vain katsella hänen piirroksiaan kaiken päivää. Ja oikeestaan tilasinkin jo yhden kauniin. Ja jotta faniuteni olisi todellista, olen myös alkanut suunnitella vaahtokarkkien leipomista. Aloitin tärkeimmästä, eli narusta. Sitä on nyt tilattu neljä pientä kerää.

Uutta vuotta!

2009-01-01T11:01:00.005+02:00

Vuosi on nyt vaihdettu ja arvonta suoritettu! Hurjasti oli osallistujia, kiitos siitä! Nyt saan tutustua moniin minulle ennestään tuntemattomiin blogeihin.

Sain myös pyynnön tehdä pingottelu-postauksen. En ole oikeastaan koskaan ajatellut asiaa, mutta voin sen tehdä, vaikka en pidäkään itseäni mitenkään asiantuntijana. Mieheni nyt vain sattuu olemaan hurahtanut niihin :) Neulon vain eka parit sukat..

Arvontatekniikka oli perinteinen. Nimet lapulle ja laput purkkiin. Shake and shake. Ja lappu ja nimi ongitaan ylös fanfaarien kera.

3. palkinto: Mittaticcu menee Tikrulle. Tikru pääsee koekäyttämään uutuutta :)

2. palkinto: Puiccomitta menee Villapeikolle. Villapeikko saa oivan apuvälineen puikkojen mittailuun.

1. palkinto: Succaplokit menevät Jaanan käsityöt blogin Jaanalle, joka saa nyt pingotella sukkia!

Onnea voittajille! Mielellään olisin jakanut palkintoja kaikille, niin iloinen olin osallistujamäärästä. Ja yhtä iloinen on itse tehtailija, kun hänen tuotteensa ovat saaneet osakseen kiinnostusta.
Laittakaahan voittajat maililla yhteystietonne, niin palkinnot lähtevät pikimmiten postiin!

Vuosiarvonta!

2008-12-28T20:29:00.004+02:00

Vuoden vaihtumisen kunniaksi ja uuden alun iloksi Succaplokkitehtailija halusi järjestää arpajaiset. Arpajaisethan ovat hyvä tapa saattaa vuosi päätökseensä.
Ploccien valmistus on tehtailijalle edelleenkin rakas harrastus ja jokainen asiakas on suuri kunnianosoitus. Puuha on antanut paljon ja kaikki on sujunut paremmin kuin ikinä olisi voinut toivoa. Paljon on myös saanut levittää tietoa siitä, miksi ihmeessä sukkia pitäisi pingotella.
Toiminta siis jatkuu yhä edelleen ja voit kysellä hinta, väri ym. tietoja maililla (liinanvillat(at)gmail.com). Toiminta myös kehittyy ja on syntynyt myös uusi tuote: mittaticcu. Tikussa on viivoitin 5:lle tuumalle sekä samassa suhteessa cm:lle, päässä roikkuu tuuma x tuuma neliö, jolla voi nopsasti tarkistella tiheyttä. Ja materiaalit tutusti kierrätettyä kaikki tyynni!

Mutta siis asiaan. Osallistut arvontaan jättämällä kommenttilooraan jonkin itsellesi mahdollisesti tekemän uudenvuodenlupauksen. Itse lupaan antaa itselleni enemmän aikaa! En vielä tiedä mistä sitä löydän, mutta jostain aion sen taikoa. Ajan käytän tietysti neulontaan ja kaikkeen hömpötykseen :) Arvonta suoritetaan 1.1.2009.

1. Palkinto, Harmaat Succaplokit, koon saa valita (s, m tai l), nauha vaaleanpunainen

2. Palkinto, Puiccomitta, väri pommac ja nauha lila

3. Palinto, Harmaa mittaticcu, nauha vihreä-keltainen

ja niitä lahjoja...

2008-12-25T17:26:00.014+02:00

Samalla tulee todistetuksi, että olen viime aikoina myös neulonut. Jopa niin, että rannetta vaivaa jonkinlainen jännetupintulehdus ja neulomaan ei toistaiseksi pysty. Mutta ei se mitään, hautaudun torkkupeiton alle ja katselen 1800-lukuun sijoittuvaa draamaa.

Nämä sukat valmistuivat BB:n ja Idolsin tahdissa, joitakin virheitä saattaa siis esiintyä. Kyllähän sen ymmärtää, jännittäviä ohjelmia kun ovat. Äidille siis.

Malli: Tyrolean Stockings (by Ann Budd)
Lanka: Gjestal Maija
Puikot: 3 mm

Tavallinen punainen huivi ADHD-siskolle. Huivia sovittaessa sanoi näyttävänsä aikuiselta naiselta! Mitä lie sillä ikinä tarkoittaakaan? Ihan perus oikein-nurin, mutta ihanan pehmeä ja paksu.

Lanka: Sandnes Garn Fritidsgarn
Puikot: 7 mm

Näitä lehtiä olenkin jo aiemmin vilautellut Ravelryssa, mutta tässä vielä kertaus esitys. Aina ihana ja kaunis malli. Embossed leaves .

Vielä esittelemättä jäänyt Jatan Mario-myssa, joka on hypännyt miehiin! :)
Täydellinen pipo malli, mikä sopii myös miehen päähän ja yleensäkin päähän kuin päähän. Tämä on tehty ilman mitään modauksia ja paaaljooon käytössä ollut.

Malli: MarioMyssy (by Jatta)
Lanka: Garnstudio DROPS Alaska
Puikot: 5,5 mm

Kiire on väistynyt...

2008-12-25T12:55:00.002+02:00

Ja voimme keskittyä leppoisaan joulun viettoon! Meillä oleskellaan pyjamassa myöhään aamupäivälle ja nautitaan herkuista ja hitaudesta.

Liina, plokkitehtailija sekä Sulo-kissa toivottavat rauhaa ja rakkautta!

Palaan pian lahjoiksi valmistuneiden neuleiden parissa.

It`s a doll time

2008-12-05T11:00:00.003+02:00

Olen hurjan inspiroitunut mollamaijoista! Voisin tuntikausia vain katsella kuvia ja ihastella pieniä yksityiskohtia. Mistä lie ovat mieleeni hiipineetkään, pitkin etsyä, flickriä, blogeja..

Pääsin jo seuraavaan asteeseen, kun kaivoin kangaskätköjäni. Olen ollut edellisessä elämässä kangaskaupassa töissä ja voin kertoa, että kankaita on!

Pellavia, pellavia. Kulkevat villan kanssa käsikkäin elämässäni. Näitä pitää olla, vähän niinkuin tietty määrä lankaakin.

Joitakin kuviollisia. Kaipaavat vielä täydennystä nukeksi asti.

Tiedätkö muuten tunteen; kun ajatus ja idea pyörii mielessä, etsii ja hakee kokonaisuutta. Valmista, kirkasta mielikuvaa. Kaikki on vielä vähän hämärää ja epäselvää, jotenkin sumeaa. Mutta tiedät, että se on siellä, se ajatus. Sormet jo syhyää, velvollisuudet unohtuu.. tiedätkö?
Ja sitten ystävällisesti voitkin lähteä ansiotyöhösi, ja purkaa kaiken tuon energian sinne! -minä tiedän.

Salaisuus paljastettu

2008-11-30T21:20:00.002+02:00

Syksyn sny-leikki vierähti viuhahtaen. Voi vaan kysyä, että mihin meni syksy?
Viimeinen paketti saapui jo alkuviikosta, mutta allekirjoittanut ei ole ollut toimelias päivityksen kanssa.

Viimeisessä paketissa oli Ihku kissa-kortti, jossa paljastus, Paraphernalia-sukat Mokaasukasta tehtynä. Aivan ihanat, en muista koska olisin saanut itsetehdyt sukat! Ihana väri ja ihanat! Dropsin pellavalankaa, joista tulee huivi. Lisäksi oli suklaata, joka on jo hävinnyt Liinan suuhun ja piaritiskirätti unohtui kuvasta, on sekin päässyt jo käyttöön :) Ja kaikki tämä oli kätkettynä itsetehtyyn silkkipussiin, joka jatkossa toimii kässäpussina.

Ystäväkseni paljastui Tanja Martan blogista!. Kiitos vielä Tanjalle, olet kyllä osannut ihanasti yllättää paketeilla ja tutustuttanut minut eri kuituihin.

Ja vielä suurkiitokset Siskolle tunnustuksesta. Olen ihan kade, kun voit jo 14-vuotiaana päästä tällaiseen käsityömaailmaan käsiksi. Itse hain tuolloin langat lähik-kaupasta ja ohjeet kirjastosta, eikä kukaan muu neulonut!

Minkälainen kohtalo?

2008-11-22T11:38:00.004+02:00

Blogeissa on ollut esillä aihe, minkälaisen kohtalon neuleet ovat saaneet. Esittelen nyt vuorostani omia huteja ja täysosumia.

Dropsin Vartalonmyötäinen takki

Tästä ovat tykänneet sekä minä että kissa (kuten kuvasta näkyy). Napeissa on jotain hormonia, mikä vetoaa kissaan ja tämä pitääkin piilottaa aina syvälle kaappiin. Ollut kovassa kotikäytössä, mutta lanka (Artesano Inca Cloud) pysynyt todella hyvänä.

Stripes

Tätäkin olen käyttänyt paljon, eikä pahempaa nuhraantumista ole ilmaantunut (King Cole merino Blend 4 Ply). Malli on ihan juuri eikä melkein, mutta resorit hieman tökkii. Siksi usein mietinkin mihin olen menossa, kun laitan sen päälle.

Henley Perfected

Saanut osakseen paljon sydämiä, mutta ollut käytössä vain muutaman kerran. Syynä liiallinen niukkuus, olisi saanut olla koon isompi. Napitkaan eivät oikein pysy kiinni. Muuten malli on kaunis ja kohtalona on odotella jotain niukkuus herätystä.

Dropsin Jacket

Ihan huippu! Alaska oli jäykkää neulottavaa, mutta juuri sopivan lämmin päällä. Käy yhdistettäväksi melkein minkä kanssa vaan. Ollut päällä toooosi paljon, välillä pitää oikein miettiä, että kehtaisko taas.

Alpaca

Tää on ollut ihana! Ja käytetty on paljon. Tätä on ihana käyttää kotona pelkkien paksujen sukkahousujen kanssa, jolloin voi taipua erilaisiin neulonnan vaatimiin asentoihin (niiistäkin vois tehdä oman postauksen). Vastaavia pitkiä neuleita tarvitsisin enemmänkin. valitettavasti Dropsin alpaca alkaa näyttämään nuhraantumisen merkkejä ja olen siitä kovin suruissani.

Ostoneuleiden ykkönen!

Lopuksi bonuksena lempi ostoneuleeni (Zarasta). Tämä on ikivanha ostoneuleeksi, veikkaisin jotain 2003? Taisi olla aikaa jolloin käsityöt olivat enmmän ompelupainotteisia. Nykyään en osta neuleita. Väri on oikeasti enemmän joulukuusenvihreä ja langassa on glitteriä. Mutta malli on ihan huippu, tosin sitä lyhyttä muotia, josta en enää kovasti tykkäile. Olenkin suunnitellut tekeväni tästä kopion, jossa olisi enemmän pituutta.

Useimmat neuleeni päätyvät lopulta käyttöön, mutta pipojen hylkääminen on suuri paheeni. Voisin tehdä eri postauksen ja paljastaa hylättyjen pipojen klubini.

Kohta lentää linnut parvekkeelta alas!

2008-11-19T15:40:00.003+02:00

Eikä mitenkään iloisesti viserrellen, vaan tekijän hermoromahduksen ansiosta.

Ei nimittäin nyt osaa eikä tajua. En oo koskaan ennen tehnyt tällasta mallia, hirveesti tässä onkin tullut uutta ja ihmeellistä vastaan. Ihan silmukoiden luomisesta alkaen.

Kun pyörönä siis on tehty kaikki ja hihoissa piti laittaa apulangalle kainaloista 10 s odottamaan. Ja nyt olis tarkotus yhdistää kaikki osat, niin mihin ihmeeseen mä paan ne 10 s apulangalta? Ja mikä ihmeen idea ne oli laittaa siihen apulangalle, jos nyt kuitenkin ne laitetaan siihen samalle puikolle? Vai ooks mä täysin pihalla?

En löydä mistään vastaavaa mallia, josta voisin tarkistaa ohjeita. Osaisikohan kukaan auttaa lintupaitaa ja tekijää hädässä?

Neulojien yhteinen suuri huoli!

2008-11-17T12:49:00.003+02:00

Jos et vielä ole nähnyt tätä keskustelua Ravelryssä, niin käy ihmeessä tutustumassa ja osallistu barrikadille ;)

Tai tutustu ainakin lapaskisan tuloksiin...

Salaisen käärön arvoitus

2008-11-16T15:39:00.004+02:00

Tänä vuonna olen erityisen innostunut lahjoista. Suunnitelmia vilisee päässä hurjasti. Ja tänä vuonna panostan myös käärön avaamiseen.

Tämän paljastaminen ei pilaa kenenkään yllätyksiä. Sillä ylläreitä on enemmänkin..
Pieni ihana sydän. Silkkipaperi. Pehmeä.

Malli: Kirjasta Closely knit, Heart Pin (ravelry)
Tarvikkeet: pätkä lankaa ja hakaneula
Muuta: Helppo ja nopea! Näpertelyn tarpeeseen!

Käärön sisällön voi kurkata Ravelryssa

Toinen asia!
Succaplokit ovat nyt omassa pikku puodissaan. Etsy. Pienet succaplokit ovat lähteneet maailmalle. Rohkenimme perässä, kun niin moni muukin suomalainen on sinne päätynyt. Puoti on perustettu mahdollisia ulkomaankauppoja varten. Täällä kotona hoituu tilaukset yhä maililla. Ja infomailia saapi edelleen kysellä. Vielä ehtii hyvin pingotella joululahjasukat...

Pikkukivaa pikkupyhänä

2008-11-01T14:25:00.003+02:00

Ihan ekana, lämpimät kiitokset blogi huomion-osoituksista Siskolle ja Sudranalle. Blogini ja minä olemme kovin otettuja näistä!

Arkeni täyttyy nykyään uuraasta opiskelusta. Ihan stressiksi asti. Joten tarpeen oli pieni kokeillaanmitätästätulee-hetki. Bussikorttinikin on kovin ahkerassa käytössä, kuljen koti-yliopisto-työpaikka väliä oman mittapuuni mukaan tosi usein. Niin usein, että alan jo tottua busseihin. (Kerrottakoon etten pidä niistä yhtään).

Löytö-vahakankaani pääsivät vihdoin käyttöön. Tein bussikortille oman suojapussin. Sydän-aukosta näkyy kortin kuva Suomen joutsenen mastoista.

Toinen pussi on ylimääräiselle korttikokoelmalle. Kortteja harvoin tarvitsee, mutta ei niitä voi kotiinkaan jättää, jos kuitenkin tarvitsee.

Suloinen pari arjen piristyksesi. Tykkään ihan hirmuisesti noista 70-luvun vahoista! Vahakangasta oli hauska ommella ja yleensäkin ommella. En ole aikoihin käyttänytkään koko värkkiä. Taidanpa kaivaa keskeneräisen tikkitakin esiin..

Talviajan tunti!

2008-10-26T17:27:00.012+02:00

---------------------------------------------------------------------------

EDIT: KAMPANJA VOIMASSA VIELÄ TÄMÄN PÄIVÄN! (31.10) :)

---------------------------------------------------------------------------

Tänään- ensimmäisen kerran elämässäni, oivalsin. Että nyt kelloa siirrettäessähän on tunti enemmän aikaa! Tunti enemmän lankoja ja kutomista. Eikä siis tunti enemmän nukkumista.

Talviaika on täällä. Siitä selviää ainoastaan villasukat jalassa! Ja sen kunniaksi on succaplokkitehtaalla ensimmäinen kampanja!

On menossa sukkakausi parhaimmillaan. Omaan tarpeeseen, lahjaksi tai muuten vaan tikutellaan. Villasukat eivät koskaan ole vain villasukkia. Vaan tarvitsevat tärkeän pingottamisapuvälineen, jotta niistä kuoriutuu the villasukka.

Ja jotta nämä olisivat sinua mahdollisimman lähellä. TARJOAMME NYT POSTIKULUT! TÄMÄN KUUN LOPPUUN MENNESSÄ TEHDYT TILAUKSET ILMAN POSTIKULUJA!

Succaplokit pakataan pahveihin, jotka löytyvät kuka mistäkin pahvipaavosta. Ne tipahtavat omaan postiluukkuusi, ei siis ylimmääräisiä ajokertoja postiin. Ja kierrätysmuoviahan ne ovat.

Kysy maililla lisää. liinanvillat(at)gmail.com

Leijonan osa

2008-10-19T09:36:00.002+03:00

Keltainen ja okran värinen maa...
Vihdoin valmis! Vaikka ei siihen mennyt ku kolme kuukautta, tuntu vaan että olisin nyhtänyt tätä ikuisuuden. Neule eteni alussa huimasti ja näytti kivalta, mutta jossain vaiheessa sai lentää nurkkaan. Alkoi mennä usko, kun pinta ei miellyttänyt ja kokokin näytti liian pieneltä. Olin jo tehnyt purkutuomion, kunnes kaivoin sen kuitenkin nurkasta uudelleen arviointiin jokin aika sitten ja uskoa jälleen löytyi.

Ajatushan lähti liikkeelle jo edellis kesänä, kun Jatta esitteli kauniita Elloksen neuleita. Neule jäi mieleeni muhimaan ja kaivautui sieltä esiin vähitellen. Ensin oli langat ja sitten malli. Takana ei ole palmikkoa, koska oikeastikin suunnittelin, että tämä olisi valmiina niihin elokuun kuulaisiin iltoihin ja takapalmikot olisivat hidastaneet työtä. Hah!

Malli: Muuten omasta päästä, paitsi palmikko Drops 0-416
Lanka: Garnstudio Drops Alpaca, väri 2923, 600 g
Puikot: 5,5 mm

No, onhan siinä edelleenkin kohtia, jotka eivät ihan miellytä. Mutta tykkään siitä silti. Vikoineen kaikkineen!

Etsi kuvasta puuttuva pallura.

Lokakuun salapaketti

2008-10-18T11:41:00.002+03:00

Tämän kertainen salapaketti tuli ihan yllättäen, en jotenkin osannut yhtään odottaa. Säälimättä posteljooni tunki sitä luukusta sisään ja yritin pähkäillä, että mitä olen tilannut ja mistä ja koska. Sitä ei enää edes muista omia tilailujaan..

Kyllä se on vaan niin kivaa saada yllätyslankaa! Ihania vyyhtejä, joita hiplailee ja ihailee pitkän tovin. Paketista löytyi värjäykseen sopivaa Wetterhoffin silkkivillaa, jolle on jo väri mielessä. Ja iki-ihanaa JitterBugia, jonka väri on erittäin mieluinen. Ajatuksena olisi sormikkaat ja pipo, joita ehkä raidotan jonkin toisen langan kanssa, jotta lanka varmasti riittää. Muistikirjat ovat aina tervetulleita, keräilen niitä, eikä niitä vaan voi olla liikaa. Ja tämä taitaakin olla käsin tehty (?).
Ja kaunis grafiikka-kortti, jossa vihjailtiin nimipaljastuksesta ensi kerralla. Yritin tehdä tutkimusta ja löytää Sny-ni, mutta en kyllä millään osaa arvata.

Langat oli kääritty silkkipaperiin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun sain avata silkkikäärön, jonka sisällä on lankoja. Ihanaa! Pienestä sitä ihminen ilostuu. Langat saavat jotenkin arvoisensa kohtelun ja ovat entistäkin tärkeämpiä. Aina olen kateellisena ihmetellyt, että miksi kaikki saa silkkipaperilankoja ja minä en, vaikka kuinka tilailen ulkomailta. Nyt joku on toteuttanut tämän haaveen.

Fiilistellen viikonloppuun

2008-10-17T09:23:00.007+03:00

Hauskaa neulontaa!

Sukkalankamaniaa

2008-10-15T09:51:00.003+03:00

Meillä ei ole käsityömessuja, joten messuilin Get Knittedillä. Olen jo pitemmän aikaa kärsinyt sukkalanka varastoni tyhjyydestä. Minulla on aina vähintään kahdet sukat puikoilla ja ysein tulee himo aloittaa uudet ja sitten lankaa ei olekaan. Jotenka annoin itselleni luvan tästä eteenpäin pitää hyvää valikoimaa valmiina kotona.

Tie oikeisiin eliittilankoihin on vielä haparoiva, koska hieman mietityttää maksaa kakskymppiä sukkaparista (kuitenkin). Toisaalta pelottaa edes kokeilla, jos kuitenkin jään koukkuun.

Opalin Unia pari maukasta kerää. Minulle uusi tuttavuus.

Alpakka sukkalankaa. (Alpaca Sock Yarn, Uk alpacalta) Kaunis metsänvihreä. Kohtuu hintainen.

Chileläistä käsinvärjättyä ( Araucania). Omenaista. Kaunista.

Tämä omiin värjäilyihin. Kokeilumielessä, ennen isompaa tilausta.

Toimitus taas ripeää, kaksi päivää klikkauksesta.

Ihanaihana väri!

2008-10-12T11:15:00.002+03:00

Vaaleanpunainen on poistumassa elämästäni, en tarvitse häntä enää. En saa hänestä enää sitä mielihyvää kuin aiemmin. Huomasin jo kesällä, että viimekesän vaaleanpunaiset eivät enää houkuttele samoissa määrin kuin ennen. Luopuminen ottaa kuitenkin aikansa ja tilalle onkin ensin saatava jokin uusi. Keltainen hiipi hiljalleen, mutta luulen sen tulleen enemmänkin vihreän tilalle.

Vihdoin uskallan arvailla värin löytyneen. Onhan sitä jo ollut pitkään ilmassa, mutta olen kohdellut sitä ohimenevänä ilmiönä ja voihan se sitä ollakin. Olen yrittänyt fiilistellä, että tykkääkö vai eikö.

Tällä hetkellä tykkään! Huomisesta ei tiedä.

Malli: Baroness Beret (pdf) (Ravelry)
Lanka: Jaeger Extra Fine Merino DK n. 55 g
Puikot: 5 mm
Muuta: Tein pitsikuvion mallikerran yhden kerran enemmän kuin ohjeessa

Malli oli varsin simppeli ja lankakin ok, mutta väri kuitenkin pelastaa kaiken! Jos olisi halunnut baskerin, niin olisi vaatinut vielä yhden mallikerran lisää. Onkohan minulla jotenkin normaalia isompi pää, ei nimittäin olisi ollut edes pipo ilman lisäkerroksia.

Hyökkäys flunssaa vastaan!

2008-10-04T09:58:00.003+03:00

Se on täällä. Se on heti täällä, kun mies lähtee reissuun.
Olisi koko koti käytettävissä sataan eri touhuun ja hömpötykseen. Voisi peittää kaikki pinnat lankamytyillä ja tehdä keittiöstä ompelustudion. Niin Ei. Kun tulee flunssa ja virta katkee.

Aseet käyttöön!
Nenäliinaa ja yrttitippoja...

Tarvitaan eriväriraitoja ja japaninlankaa. Ja sukat jalkaan.

Niin paljon tykkään näistä.

Lanka: Noro Kureyon Sock Yarn n. 100 g
Väri: 188
Puikot: 2,5 mm

Lanka on ihanan karheeta ja sopivan jämäkkää. Onko olemassa jotain vastaavaa yksivärisenä? Hihkaise jos tiedät :)

Harmaa hiirulaisen kaarroke

2008-09-29T14:28:00.003+03:00

Oman neuloja identiteettini vuoksi oli pakko tekaista jotain äkkiä ja nopeeta valmiiksi asti. Tähän löytyi sopivasti lankaa, malli oli jo ollut jonoilemassa ja samalla opittiin vielä jotain uuttakin. Eli paketti kunnossa (niin sanotusti).

Malli: Dropsin pyöreäkaarrokkeinen jakku (Ravelry)
Lanka: Garnstudio Alaska n. 300g
Väri Harmaa 04
Puikot: 5,5
Muuta: 3 metallinappia

Kuljin aikalailla ohjeen mukaan, muutin vaan silmukkamäärät sopiviksi tälle langalle. Jossain kohtaa unohtelin napinläpiä, mutta päätin vaan posottaa etteenpäin. Oli liialti purkamisia takana ja nyt ei pystynyt. En tehnyt ihan loppuun asti kaula-aukkoa, koska en halunnut kuristua siihen. Lopetin sitten siinä kohtaa, kun tuntui sopivalta.

Tämä oli ihka ensimmäinen kaarrokkeeni ja kyllä tykkäilen. Sekä tekniikasta, että lopputuloksesta.

Baskeri ulkoilemassa

2008-09-22T09:15:00.005+03:00

Huokailin koko eilisen päivän luonnon kauneudelle. Vaahterat ovat kuin läikittyneitä sukkia. Tosin vaahteroissa se on paljonpaljon kauniimpaa ja luonnollisempaa.
Mutta siis, jotakin valmista. Voimme yhä kutsua tätä neuleblogiksi.

Malli: Drops design 102-2 (Ravelry)
Lanka: Gjestal Bris
Puikot: 5 mm

Lanka on Snyltäni saamaa soija-villaa. Tykkään langasta hirmusesti. Oikeastaan tässä on kohdallaan väri, lanka ja malli. Väri on juuri passeli uuden takkini kanssa. Ja malli on hyvin yksinkertainen ja helppo, johon lanka sopii hyvin. Parasta oli se, että sain jotain välillä ihan valmiiksi ja nopeasti. Ja vielä onnistuin. Nimittäin nyt on ollut vähän takkuilua muiden projektien kanssa ja olen purkaillut ja kärsinyt.

Syyspaketti

2008-09-21T09:53:00.002+03:00

Ihanainen Sny:ni yllätti minua syyskuun paketilla. Kyllä se vaan niin on, että neulottu lahja lämmittää ihan liikutuksiin asti! En muista, koska olisin saanut jotain itse neulottua lahjaksi. Jotain mikä olisi varta vasten minulle suunniteltu, mietitty värit, lanka ja koko kombinaatio.

Kämmekkät ovat aivan ihanat! Lempilankaani; alpakkaa ja ruskea väri. Ei voi muuta tyttö toivoa :)
Silmukkamerkeistä taisin vähän vihjaistakin. Mulla ei ole ikinä ollut yhtään oikeaa merkkiä, olen aina käyttänyt joitain langanpätkiä. On kivaa, kun niistäkin on tehty koruja. Muovirinkulat eivät oikein houkuttele.

Suklaa viuhahti ja katosi..

No ei mulla mittää valmista oo..

2008-09-15T19:20:00.002+03:00

Kun ei oo vaan syntynyt mitään. Tai no yhet sukat, mut nekin on reissussa :)
Selvisin kuin selvisinkin kesästä ja työstä. Viimeiset kolme viikkoa olivat tooodella pitkiä päiviä ja lähinnä kävin kotona vain nukkumassa. Mutta selviydyin! Nyt on opiskelut jo vauhdissa ja illat vapaita. Jei!

Tulin oikeastaan kertomaan, että succaplokkeja on taas saatavilla.

On kolmea naisten kokoa. On eri värejä. On kierrätysmuovia.

Oikeestikin muovi on jo itsessään kierrätysmuovia ja succaplokit tehdään sitten sen muovin hukkapaloista. Tai siis niistä paloista mitä se teollisuustehdas jättää yli.

Ja tiesitkö, että on olemassa vaaleanpunaista sähköjohtoa? Ja oranssia? Ja violettia?

Kyselehän maililla lisäinfoa. liinanvillat(at)gmail.com

Paketti salainen saapui

2008-08-27T12:48:00.002+03:00

Oih ja voih! Olen saanut ihka ekan salaisen neuleystävän pakettini ikinä. Ensimmäistä kertaa siis mukana. Ja on tämä kyllä kivaa.

Paketin avaaminen oli huisin jännittävää. Ja oli kyllä hyvin perehdytty mieltymyksiini.
Paketista löytyi Mokasukkaa kauniin kletaruskeana. Nam! Kaksi kerää pehmeääkin pehmeämpää savunharmaata soijavillalankaa. Päätyvät pipoksi, juuri niin kuin sny ehdottikin. Väri sopii täydellisesti uuden talvitakkini kanssa.
Itsetehty Marimekko kassi. Juuri passeli kirjastokassiksi, omani kun on vähän liian pieni. Tai sitten lankanöttösten säilyttämiseen, niitä kuulemma kun on ympäri kämppää. Aina.
Suklaa oli maukasta ja pehmeää, katosi jo suihin.

Kiitos aivan hirmuisesti ihanasta paketista. Jännityksellä odotan jo seuraavaa.

Syksyn lumoa

2008-08-22T21:19:00.004+03:00

Kuinka jo odotankaan syksyn kirpeyttä ja murrettuja sävyjä. Tämä syksy on erityinen. Koska olen onnellinen.

Flickr kätkee sisälleen tuhansia kauniita kuvia, loputtomasti inspiraatiota ja unelmia. Kuvien lähteille pääsee klikkaamalla kuvaa. En osaa siirtää kuvalinkkejä suoraan tähän.

Lintuja puikoilla

2008-08-13T09:35:00.002+03:00

Linnut suorastaan lensivät puikoille. Malli tuotti niin suurta ihastumista, että ei muuta voinut. Aloituksen jälkeen en ole tehnyt mitään muuta, en edes haaveillut tai suunnitellut. Olen odottanut vain linturiviä.

Viimeinen kesäväri uunista ulos

2008-08-05T17:52:00.003+03:00

Kesänkirpeää pinkkiä valmistui sukiksi. Hassua, miten joskus sukkien neulonta ohittaa toisten sukkien neulonnan. Toiset jäävät unholaan ja toiset valmistuvat kuin itsestään.

Malli: Waving Lace Socks by Evelyn A. Clark, kirjasta Favorite Socks
Lanka: Omaa värjäystä, Sisua n. 80 g
Puikot: 2,5 mm

Olen jo pitkään ihaillut muiden bambuiluja. Kuitu on ollut tähän asti minulle täysin tuntematon. Tunsin syrjäytyväni neulemaailman virtauksista, joten asiaan piti puuttua. Tuskailin sopivan mallin kanssa monta tuntia ranteet kipeinä ( sillä netissähän kaikki mallit ovat, eikö?). Vihdoin keksin neulemallin, jonka ajattelin sopivan langalle. Arbor kolahti heti ja eikun tikuttelemaan. Tuloksena töktöktök. No seuraavaksi keksin, että ainakin Lace Ribbob Scarf on näyttänyt upealta langasta kuin langasta. Ja töktöktök jatkui. Täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt bambusuhteeseeni. Tuomiona oli, että purkuun vaan kaikki. Toisinaan en ole pitkäjänteinen.

Luomisen intoa ja ajan puutteen tuskaa

2008-08-02T07:47:00.003+03:00

Huimat kiitokset keltaisen kommenteista! Neule on jäänyt harmikseni melko vähälle pitämiselle helteiden vuoksi, toivottavasti asia korjaantuu ja helteet loppuu.
Helteistä puheen ollen; olen jo valmis syksyyn! Tule syksy!

Mutta mitäs täällä on sitten puuhailtu, kun ei näytä mitään valmista syntyvän. No luotu silmukoita ainakin. Ja luotu vielä varmuudeksi toisetkin ja kolmannetkin.

Kuinka mukavaa onkin korkata uusi kerä ja laskea silmukoita. Jännittää minkälaista pintaa syntyy ja, että näyttääkö se siltä kuin kuvassa. Ihan parasta. Tykkään siitä vaiheesta jopa enemmän kuin itse työn valmistumisesta, mikä sitten näkyy kesken olevien määrässä. Kuvassa ei suinkaan ole kaikki...

Ja sitten elämäni löytöön! Löytöjen löytöön! Aitoa seitkytluvun retrovahaa, sitä oikeaa myrkkyvahaa!

Minulla on onni olla hyvissä väleissä erääseen turkulaiseen myymälään. Myymälän kätköistä löytyi vahakangas-näytevihkonen, jonka nähdessäni riemunkiljaisu oli suuri! Ihania, kiiltäviä, paksuja vahakankaan paloja. Jotka noin vain lahjoitettiin minulle. Kukaan muu ei edes vilkaissut niitä, ei ollut niistä kiinnostunut vähääkään.
Oma pieni pääni alkoi heti sauhuta vimmalla. Olen selannut palat kymmeniä kertoja läpi ja aina vaan hymy nousee korviin. Palat ovat melko pieniä, mutta niistä saa tehtyä vaikka mitä kivoja pussukoita, lompakoita..

Keltaista kesäpäivän iloksi

2008-07-12T21:02:00.004+03:00

Keltainen on valmis! Ja se on ihana, tykkään kovinkin kovasti. Ja kuvan mallikin on tosi luonteva!

Idea neuleeseen lähti väristä ja näistä farkuista. Mielessä oli melko selkeä kuva neuleesta, jonka halusin ja ihan kai tarvitsinkin. Mutta juuri sitä oikeaa valmista ohjetta ei vaan löytynyt. Vastaavia variaatioita on vaikka kuinka paljon ja varmasti olenkin ammentanut niistä jotain. Neuloin kuitenkin kaiken ihan vaan omasta päästä, rohkeneeko sitä sitten kutsua omaksi vai mitä tuohon malli-kohtaan sitten kirjottais...

Malli: ei ohjetta luettu, vaan omasta päästä tikuteltiin
Lanka: Debbie Bliss Baby Cashmerino, väri 001, n. 350 g
Puikot: 3,25 bambut
Muuta: 3 nappia

Lanka on ihastuttavaa. Helppoa neulottavaa ja ihanan pehmoista. Oiva vaihtoehto puuvillan tilalle, minä kun en oikein ole puuvillan ystävä näissä neulonta asioissa. Eniten tykkään hihoista ja siitä, että neule roikkuu päällä.

Ja lopuksi, succaplokkinurkka tiedottaa: Kiitos kaikista palautteista ja hyvästä vastaanotosta. Tuotanto on muodostumassa vakituiseksi. On kolmea kokoa. Ja plokit kulkevat kirjepostina. Ja kierrätysmuovista valmistettuja. Pyydä maililla esite.

Voitinpa minäkin arvonnassa

2008-07-08T08:42:00.008+03:00

Voitin Kyuuto-blogin kesäarvonnassa ihanan palkinnon! Arpaonni ei ole aiemmin
osunutkaan kohdalleni ja olin aika ihmeissään voitostani.

Palkintona oli blogin tyylin mukaisesti japanilainen Cotton Friend-lehti
sekä neulatyyny. En ole aiemmin päässyt selailemaan tuota lehteä, joten
odotin palkintoa innoissaan!

Ja voih! Mitä ihania tunikoita! Tee näin -kuvat helpottavat ymmärtämistä,
vaikka ohjeita selaillessani huomasin, että paikoin ompelutavat ovat hieman
erilaisia. Tai sitten en vaan ymmärtänyt kuvan ja valmiin työn suhdetta.

Neulatyyny on todella ihastuttava. Kissan kanssa joudumme käymään keskustelua
siitä kenen se on, varsinkin kun neulat ovat paikoillaan.

Sama keskustelu jatkuu myös neulontapaikkojeni suhteen...

Kuvassa näkyvä keltainen on nappeja vaille valmis. Siitä lisää seuraavalla kerralla.

Värit kerällä

2008-07-05T21:54:00.003+03:00

Värit ovat valloittaneet mieleni. Ja mieli on valloittanut värit.
Olen ollut myös tuloksiin huisin tyytyväinen, vaikka kattilasta ei olekaan noussut aivan sitä mitä olen suunnitellut.
Olen kai ymmärtänyt värjäilyyn liittyvän yllätyksellisyyden tarkoituksen. Ja sen etten pysty ennakoimaan ja hallitsemaan prosessia. Liemestä nousee, mitä nousee.

Sen sijaan Flickrin ja bloggerin yhteistoiminnasta en ymmärrä juurikaan mitään. Tiedän jo että klikataan all sizes ja sitten löytyy url. Mutta kun kopioin ykkös vaihtoehdon bloggeriin, tulee kuva aina tuplana. Kun manuaalisesti poistan toisen kuvan (deletoimalla osan tekstistä), niin kuva on esikatselussa ok. Julkaistessa ollaan sitten niin täynnä htmlvirheitävirheitävirheitä. Tuloksena on se, että olen ihan raivona ja inhoan sitä, kun blogini kuvista ei pääse klikkaamalla suoraan Flickriin -kun kerta kaikilla muillakin on!

Groovy socks!

2008-06-30T15:32:00.009+03:00

Kyllä itsevärjätystä langasta neulominen ruokkii sielua. Oikein syvältä. Sitä neuloo yhden kerroksen ja taas pysähtyy katsomaan väriä. Parasta mitä itselle voi tehdä!

Malli: Groovy socks by Caroline Dlugy-Hegwer
Lanka: Novita Nalle, itsevärjätty
Puikot: 3 bambut

Malli on ihana! Tykkään sukkamalleista, joissa mallikerta jää heti mieleen ja voi vaan tikutella menemään.

PS. Succaplokkeja on vielä saatavilla...

Väriliemireseptien kehittelyä..

2008-06-26T15:02:00.003+03:00

Luulen, että olen päässyt hieman jyvälle tässä hommassa. Siis vain luulen. Harjoitukset jatkuvat vielä...

Tämä on toisen värjäyksen tulos. Ei hyvä-ei hyvä. Ajatus oli hyvä, mutta neulottuna jotain sekavaa sötkötystä, jota ei jaksa katsoa sitten yhtään. Purkuun!

Tämä oli se ihan eka lankamytty, jonka viskoin lopuksi kokonaan pataan. Ihan kaunis metsänvihreähän siitä tuli, jos tykkää metsänvihreästä. Päätyy ehkä sukiksi.

Mutta tässä kolmannessa luulen päässeeni jyvälle. Ja olen jopa ihan tyytyväinen tähän väriyhdistelmään. Katsotaan sitten miltä se näyttää neulottuna.

Kovin ovat syksyisiä nämä minun värini.

Lomattomuuden lahjoja

2008-06-22T09:15:00.002+03:00

Yllättävän monta lahjaa tarvitsee siitä hyvästä, ettei vietä kesälomaa!
Alkukeväällä ajattelin, että kyllä-hän sitä nyt kesän jaksaa painaa, opiskelijakin kun olen (unohdin olevani yli kolmekymppinen). Lupauduin siis olla pitämättä lomaani. Koko hela kuukausi olisi ollut lomaa. Ja nyt ei ole! Ei lomaa!

Ja siitä hyvästä tarvitsen jotain piristävää, jotain josta saa virtaa.

Ihka eka kertaa selailin Elizabethia. En ole vielä hurmioitunut, päinvastoin; minusta ohjeet vaikuttavat ensisilmäilyllä vaikeilta.
Mielessä kuitenkin Adult Tomten miehelleni ja minulle February sweater.

Inspired to knit ei ole turhaan saanut kehuja. On aiheuttanut syviä huokauksia ja haaveiluja pitkistä neuletakeista.
Kirjat tilasin Book depositorystä.

Ja sitten on tämä väripata. Tähän tutustuminen on vasta aluillaan. Ja olenkin todennut, että alku tulee olemaan hyviiin piiitkä. En ollutkaan taituri ensiyrittämällä. Luvassa on vielä kilokaupalla epäonnistuneita värjäilyjä, ennen kuin pääsen lähellekään tämän naisen tasoa.

Kuvassa esimerkiksi eka epäonnistuminen, jonka lopuksi heitin kokonaan liemeen uiskentelemaan.

Ongelmana on se, että miten voi etukäteen yhtään tietää, mitä sieltä padasta tulee? Tietääkö joku, onko olemassa jotain taikakeppiä (kaiken kattavaa sivustoa esim.)?

Värivirheongelma!

2008-06-11T17:08:00.004+03:00

Samalla kun kyselin muilta lempivärejä, jouduin itse värivirheuhriksi. Todelliseksi uhriksi, sillä nyt lankaa oli varattuna riittävästi ja kaikki muukin sujui ihan mikkomalliikkaasti.
Kun katsoo kuvaa oikein tarkasti, huomaa kaikissa resoreissa värieron. Livenä ero on pahempi, kuin miltä näissä kuvissa näyttää.

Kaikkien kolmen vyyhdin kaikki numerosarjat ovat ihan samoja, niin kuin pitääkin. Mutta miksi sitten tämä sävyero? Joku maanantaivyyhti saanut väärän paperikäärön vai? Kiukkuinen paketti lähtee Novitalle...

Mutta itse neule on aivan ihana! Tämä oli ensimmäinen topdown-tekniikalla toteuttamani neule ja koukkuun jäin. Ohje on vallan nerokas ja samalla ohjeella toteutan vielä toisenkin. Tosin pitkähihaisen ja ehkä tunikapituisen.

Malli: The Soy Cardi by Irene McKisson
Lanka: Novita Wool 332, 150 g
Puikot: 4 mm

Succaplokkinurkka tiedottaa:
Uutena värinä Toffee. Ja Puiccomittoja voi ostaa myös yksittäin. Ja Plokit menevät kirjepostina, joten postikulut vain 2,80 €. Kysele lisää maililla.

Succaplokki tehtaalta päivää!

2008-06-06T22:26:00.003+03:00

Nyt huisin ihastuttavia succaplokkeja on saatavilla. Mies on tehtaillut niitä uutterasti.

Paketti sisältää 2 plokkia ja 2 mittaa. Mittoja voi ostaa myös yksittäin. Mitassa on tärkeät välikoot!

Värivaihtoehtoina on hopea ja punainen. Punainen on aika karamelli!
Värit ovat melko riippuvaisia siitä, mitä levyjä on ylijäämänä jäänyt. Esim. aiemmin esiteltyä shampanjan väriä ei juuri nyt ollut enempää.

Ja tästä projektista vielä sen verran, että tämä on mieheni "oma juttu". Minä vain toimin välittäjänä. Mieheni pitää hyvinhyvin paljon näiden tekemisestä ja viimeistelystä. Siellä se istuu parvekkeella ipodit korvilla ja pyöristää hienoille sukille liian teräviä reunoja.

Laita sähköpostia: liinanvillat(at)gmail.com niin kerron hinnoista ja muista yksityiskohdista.
Huomisen päivän seikkailemme Muumimaailmassa, mutta illalla vastailen!

Arvonta!

2008-06-01T16:49:00.007+03:00

Suurkiitokset kaikille onnitteluista!

Mies kiittää myös isosti succaplokkeihin kohdistuneista huomioista! Innostui niin kovasti, että perehtyi oikein kunnolla sekä blogeihin, että sukkiin. Tuotanto lähti kehityksen alle ja pieni erä valmistunee ehkä ensi viikolla. Kauppaan niitä sitten blogini kautta.

Mutta siis arvonta-asioihin:

Mies sai toimia onnettarena ja voittaja on: ARJA Arjan neuleet-blogista.

Arjalle lähtee succaplokit sekä sukkalankaa!

Malli: Naisten kokoa
Materiaali: 100% kierrätysmateriaalia
Muuta: Sisältää puikkomittarin (myös välikoot)